Momentum Euroopassa : tarkastelussa 10 euroalueen yleisindeksiä vuosina 2013-2023

Abstract

Tehokkaiden markkinoiden teoriaa haastavat epätehokkuudet ovat olleet runsaan tutkimuksen alaisena jo useamman vuosikymmenen ajan. Momentum on yksi tunnetuimpia ja pysyvimpiä markkinoiden epätehokkuuksia. Momentum on ilmiö, jossa osakkeiden hintojen liikkeet jatkavat samassa suunnassa, mihin ovat aikaisemminkin liikkuneet. Ilmiön perusteella on kehitetty monenlaisia sijoitusstrategioita, jotka pärjäävät markkinoiden ollessa kasvussa. Viime vuosikymmenen aikana niin pandemian kuin Venäjän hyökkäyssodan kurittaessa Eurooppaa, osakemarkkinat ovat kohdanneet hyvin erityislaatuisia haasteita. Nämä tapahtumat ovat vaikuttaneet suoranaisesti osakeportfolioiden suoriutumiseen, ja erityisesti aikaisemmasta menestyksestä hyödyn saavien momentum – strategioiden menestykseen.

Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tutkia, millaisia momentum – tuottoja Euroopan markkinoiden maaindekseissä on ollut viimeisen vuosikymmenen, eli vuosien 2013 ja 2023 välillä. Maaindekseistä rakennetaan tutkimusta varten pieniä portfolioita, joiden perusteella tarkastellaan millaiset momentum strategiat muodostavat parhaimmat ja huonoimmat momentumin omaavat portfoliot. Momentum portfoliot luotiin 3, 6, 9, ja 12 kuukauden tarkastelujaksolla, ja niitä pidettiin vastaavien ajanjaksojen verran. Lopulta erilaisia momentum – sijoitusstrategioita muodostui yhteensä 16 kappaletta. Strategioita tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, onko eri tarkastelu- ja pitoaikojen välillä merkitystä tuottojen kannalta.

Tulokset osoittivat, että Euroopan markkinoiden heilahteluista huolimatta maiden yleisindeksit tuottivat positiivisia tuottoja niin voittaja – kuin häviäjäportfolioissa. Voittajaportfoliot tuottivat häviäjäportfolioita parempia tuottoja jokaisessa strategiassa yhtä lukuun ottamatta. Erityisesti 12 kuukauden tarkastelujakson ja 3 kuukauden pitoajan strategioilla voittajaportfoliot tuottivat häviäjäportfolioihin nähden positiivista tuottoa. Lopuksi tulosten tilastollista merkitsevyyttä testattiin. Yksisuuntaisessa t – testissä tilastollisia merkittäviä tuloksia oli 12 kuukauden ja 3 kuukauden tarkasteluajan strategioissa. Kaksisuuntaisessa testissä tilastollisesti merkittäviä tuloksia oli ainoastaan 12 kuukauden tarkasteluajan strategioissa.