Esihenkilötyön tunnejohtamisen taidot työntekijän tunnekokemuksen tukena
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä tunnejohtamisen rakentumisesta ja merkityksestä organisaatiossa, sekä erityisesti esihenkilön roolista ja keinoista tukea työntekijän tunnekokemuksia. Tutkimus tarkasteli, miten tunteet kytkeytyvät työntekijän työn tekemiseen ja lopulta koko työyhteisön vuorovaikutukseen sekä millä tavoin esihenkilöiden johtamiskäytänteet rakentavat ja ohjaavat työntekijöiden tunnekokemuksia työssä. Tutkimuksen merkittävänä löydöksenä oli, että esihenkilön tunnejohtamisen keinot eivät yksistään määritä yksilön tunnekokemuksia organisaatiossa, eikä tunnekokemusta voida tarkastella ilman vallitsevan ympäristön huomioimista, sillä useat tekijät kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Tästä syystä esihenkilön tunnejohtamisen taitojen ja keinojen roolia tarkasteltiin yhdessä muiden löydettyjen sosiaalisten mekanismien kanssa, jolloin työntekijän tunnekokemus kuvataan sosiaalisena ja vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä.
Tutkimus nojaa tunteiden, tunnemekanismien, tunnejohtamisen, tunneälyn, empaattisen johtajuuden sekä organisaation tunnekulttuurin aiempaan teoriaan. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään tunteiden vaikutuksia, persoonallisuutta ja hermostollista reagointia, sekä kulttuurista konstruktionismia käsittelevää teoriaa, jonka avulla tarkastellaan tunnekokemusten rakentumista sekä yksilöllisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia työyhteisössä. Tutkimusasetelmaa lähestyttiin seuraavilla tutkimuskysymyksillä:
1) Miten tunnejohtaminen määrittyy työyhteisön johtamisen kontekstissa?
2) Miten työntekijöiden tunnekokemukset kytkeytyvät työn tekemiseen ja työyhteisön vuorovaikutukseen?
3) Millä tavoin esihenkilöiden johtamiskäytänteet rakentavat ja ohjaavat työntekijöiden tunnekokemuksia työssä?
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja tulkinnallisena haastattelututkimuksena, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja aineisto analysoitiin Gioia-menetelmällä, jossa analyysi eteni osallistujien kokemuksista kohti käsitteellisempää jäsentelyä. Tutkimuksen tulosten perusteella tunnejohtaminen nähtiin rakentuvan erilaisista tekijöistä, jotka kuvaavat niin esihenkilön ominaisuuksia ja taitoja, kuin myös organisaation tunnekulttuuria ja yksilöllisyyttä. Tunnejohtaminen kuvailtiin koostuvan teemoista, joita olivat mm. emotionaalinen lukutaito, toiminnallinen tunnejohtaminen, tunnejohtamisen vastavuoroisuus sekä tunneresurssien tasapaino. Työntekijöiden tunnekokemuksia kuvasivat tunteiden piilokulttuuri, emotionaalinen näkyvyys, yhteisöllinen tunnekokeminen sekä yksilöllinen tunnekokemus. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin johtamiskäytänteitä, joita olivat mm. tunnetason luottamus, tunneturvallinen vuorovaikutus, tilannesidonnaiset säätelykeinot ja vuorovaikutuksellinen tunnetaktikointi, joiden avulla esihenkilöt rakentavat ja ohjaavat työntekijöiden tunnekokemuksia työssä.
Tutkimuksen keskeinen kontribuutio on löydetyt tunnejohtamisen keinot, sekä empiirisesti muodostettu sosiaalisen tunnekokemisen malli, joka kuvaa, kuinka työntekijän tunnekokemus rakentuu esihenkilön tunnejohtamisen taitojen, keinojen, organisaation tunnekulttuurin sekä yksilöllisten ominaisuuksien vuorovaikutuksessa. Tulokset osoittavat, että tunnejohtaminen ei ole yksisuuntaista esihenkilötoimintaa, vaan työyhteisössä rakentuva sosiaalinen ja vastavuoroinen ilmiö, jolla on yhteys työntekijöiden hyvinvointiin, vuorovaikutukseen ja työssä suoriutumiseen.