Suhdanteiden konvergoituminen EMU-maiden ja Suomen vällillä

Abstract

Euroalueella on sovellettu yhteistä rahapolitiikkaa yhteisen keskuspankin alaisuudessa vuodesta 1999 lähtien. Suomen kohdalla nähtiin ongelmallisena asymetristen shokkien todennäköisyys maassamme, koska taloutemme kuuluu niin sanottuihin periferisiin euromaihin ja maamme suhdannevaihtelut ovat perinteisesti poikenneet muun Euroopan suhdannevaihteluista sen erityisen sekä osin yksipuolisen tuotantorakenteen vuoksi. Yhteistä rahapolitiikkaa saattaa siten olla vaikea soveltaa hyvin eritahtisiin suhdanteisiin. Ongelmallisena on tämän vuoksi pidetty sitä, että euron myötä suomalainen rahatalous on Euroopan keskuspankin armoilla. Tutkielma pyrkii selvittämään onko Suomen suhdannevaihtelu konvergoitunut muiden euromaiden yhteenlasketun suhdannevaihtelun kanssa periodilla 1970-2006.

Tutkielmassa keskitytään suhdanneteorioiden osalta satunnaissykleihin (stochastic cycles) perustuviin malleihin. Esiin nostetaan myös Mundelin optimaalisen valuutta-alueen teoria valuuttaunioinin edellytyksiä pohdittaessa. Lisäksi tarkastellaan aikaisempia tutkimuksia suhdannevaihteluiden konvergoitumisesta euroalueella.

Suhdannevaihtelua tutkitaan yleensä BKTn vuosimuutoksen avulla ja se voidaan tehdä ainakin kahdella eri menetelmällä. Joko BKTtä mitataan sen todellisen vuosikasvun ja trendikasvun erotuksena tai sitten niin sanotulla Hodrick-Prescott filtterillä, joka erottaa kasvutrendin syklisestä komponentistä ja sallii vaihtelut trendikasvussa. Molemmat menetelmät ovat yleisesti käytettyjä, joten niillä saatuja tuloksia voidaan pitää kohtuullisen luotettavina. Molemmilla menetelmillä Suomen suhdannevaihtelu korreloi euroalueen suhdannevaihtelun kanssa eniten vuoden 1999 jälkeen, eli yhteisen valuutan aikana.