Joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuilmoitusten vaikutus osakkeiden arvoon: empiirinen tutkimus Suomen markkinoilta vuosina 1995–2008

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuilmoitus vaikuttaa osakkeiden arvoon suomalaisilla pörssiyhtiöillä. Tutkielmassa huomioidaan myös yritysten osingonmaksutaso ja tämän vuoksi tutkimuksessa mukana olevat yritykset on jaettu osingonmaksutason perusteella korkean ja matalan osingon-maksutason yrityksiin. Tarkoituksena on tarkastella vaikuttaako osingonmaksutaso joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskuilmoituksen aiheuttamaan hintareaktioon. Lisäksi tarkastellaan markkinoiden tehokkuutta keskivahvojen ehtojen osalta.

Tutkimusaineisto koostuu Helsingin arvopaperipörssissä noteeratuista yrityksistä, jotka ovat ilmoittaneet joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuista vuosina 1995–2008. Tutkimuksessa on mukana yhteensä 28 ilmoitusta joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskusta, joista 7 on matalan osingonmaksutason yrityksen ilmoitusta ja 21 korkean osingonmaksutason yrityksen ilmoitusta. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusta, jonka avulla voidaan selvittää esiintyykö joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuilmoitusten yhteydessä epänormaaleja tuottoja.

Tutkimustulokset osoittavat, että joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuilmoitukset aiheuttavat negatiivisen reaktion osakkeiden hinnassa koko aineiston tarkastelun osalta. Tutkimuksessa havaittiin epänormaaleja tuottoja, jotka ilmenivät vasta tapahtumapäivän jälkeen. Tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä, mutta sitä voidaan pitää suuntaa antavana tuloksena. Kun tutkimusaineistoa tarkasteltiin osingonmaksutason perusteella, havaittiin, että korkean osingonmaksutason yritysten ilmoitukset aiheuttivat voimakkaamman reaktion osakkeiden hinnoissa kuin matalan osingonmaksutason yrityksillä. Sekä korkean että matalan osingonmaksutason yritysten ilmoitukset aiheuttivat tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuilmoitusten yhteydessä ja nämä ilmenivät tapahtumapäivän jälkeen. Tämä osoittaa, että uusi informaatio siirtyy osakkeiden hintoihin viiveellä, joten näyttäisi siltä, että markkinat toimivat tällöin tehottomasti markkinoiden keskivahvojen ehtojen tarkastelussa.