TAITEELLISEN AUTENTTISUUDEN DISKURSIIVINEN RAKENTUMINEN SUOMALAISEN TAIDETEOLLISUUDEN KENTÄLLÄ

Abstract

Jäljittelyn ja kopioinnin kulttuurin lisääntyminen sekä korostunut kilpailukyvyn ja kysyntälähtöisyyden peräänkuuluttaminen ovat johtaneet taiteellisen vapauden rajoittamiseen ja sen myötä toimijoiden autenttisuuden kyseenalaistamiseen myös suomalaisen taideteollisuuden kentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on avata taideteollisuuden kyseenalaistettua taiteellista autenttisuutta rakentamalla ymmärrystä sen diskursiivisesta rakentumisesta nykypäivän taideteollisessa kontekstissa.

Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä on taiteellinen autenttisuus. Teoriakatsaus rakentaa teoreettisen mallin taiteellisen autenttisuuden rakentumisesta markkinoinnin autenttisuuskirjallisuuteen sekä taiteen ja luovuuden teorioihin perustuen. Tutkimuksen konstruktionistisen näkökulman mukaan taiteellinen autenttisuus nähdään ensisijaisesti sosiaalisena konstruktiona, joka saa merkityksensä sosiaalisten toimijoiden puheessa. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena onkin analysoida suomalaisen taideteollisuuden kentällä julkisessa keskustelussa muodostuvia taiteellisen autenttisuuden diskursseja ja suunnittelijalle rakentuvia subjektipositioita.

Diskurssianalyysin tuloksena tutkimus nostaa esiin kuusi taideteollisuuden kentällä rakentuvaa taiteellisen autenttisuuden diskurssia: mystifiointi, demystifiointi, riippumattomuus, vuorovaikutteisuus, perinteikkyys ja ajankohtaisuus. Lisäksi diskurssien kautta suunnittelijalle rakentuu kaksi keskenään kilpailevaa subjektipositiota: boheemin taiteilijan ja rationaalisen suunnittelijan positio. Johtopäätöksenä esitetään, että suomalaisen taideteollisuuden kenttä elää murrosta, jossa perinteiseen taiteilijamyyttiin perustuva suunnittelijakuva pyritään korvaamaan kilpailevalla, nykyiseen toimintaympäristöön paremmin vastaavalla versiolla. Tutkimuksen tulokset katsotaan olevan hyödynnettävissä myös muissa taiteen konteksteissa, mutta niiden siirrettävyyteen sellaisenaan taideteollisuuden ulkopuolelle suhtaudutaan varauksella autenttisuuskäsitteen äärimmäisen kontekstisidonnaisuuden vuoksi.