Johtamista uudistamassa: Kokemuksia hyvän johtamisen kriteerien soveltamisesta ja merkityksestä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöön kohdistuu yhä enemmän uudistumis- ja kehittämispaineita erilaisten yhteiskunnallisten muutosten myötä. Nämä yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät muutosta johtamis- ja toimintakulttuuriin siten, että opitaan ajattelemaan ja tekemään asioita uudella tavalla. Uudistusten taustalla nähdään taloudellinen tehottomuus ja johtamisen koordinaation puutteellisuus, joka aiheuttaa julkisen terveydenhuollon tehottomuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) koordinoiman ja käytännön kehittämisvastuussa olevan Työterveyslaitoksen (TTL) vuonna 2011 perustaman johtamisverkoston tavoitteena on edistää ja levittää hyviä johtamiskäytäntöjä työelämään sekä edistää eri-ikäisten johtamisen periaatteiden toteutumista. Hyvän johtamisen kriteerit ovat julkiseen reformiin perustuvia käytäntöön tarkoitettuja konkreettisia työkaluja, joilla tavoitellaan sellaista uudistumista, jolla olisi yhteiskunnallista merkitystä. Syksyllä 2013 käynnistyi Työterveyslaitoksen koordinoimana vuoden kestävä hyvän johtamisen kriteerien testaus pilotoinnin muodossa. Pilotointiin osallistui sosiaali- ja terveysalan organisaatioita eri puolilta Suomea. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kartoittaa sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien kokemuksia hyvän johtamisen kriteerien soveltumisesta ja merkityksestä johtamisen uudistamiseen ja kehittämiseen. Hyvän johtamisen kriteerit tukevat organisaation strategista linjausta ja johtamista. Uudistuminen edellyttää sellaista johtamiskulttuuria, joka mahdollistaa ja rohkaisee ajattelemaan ja tekemään asioita uudella tavalla.

Tutkimus on laadullinen kyselytutkimus. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Työterveyslaitoksen johtamisverkoston hyvän johtamisen kriteereistä ja strategisesta johtamista, jossa uudistumisen näkökulma on keskeinen. Empiirinen aineisto koostuu sosiaali- ja terveysalan hyvän johtamisen kriteerien pilotointiin osallistuneiden testaajaorganisaatioiden lähijohtajien kokemuksista joita kartoitetaan teemahaastattelulla. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokemuksellista tietoa kriteerien soveltamisesta ja niiden merkityksestä johtamisen uudistumiselle ja kehittämiselle.

Poliittisen ohjauksen yhdistäminen organisaation strategiaan edellyttää strategista ajattelua ja hyvää suunnittelua siitä, miten muutosta lähdetään toteuttamaan, jotta se saadaan vietyä käytäntöön. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan esittää, että johtamisverkoston hyvän johtamisen kriteerit soveltuvat johtamisen uudistamiseen ja kehittämiseen. Politiikkaohjelmilla käytäntöön vietynä voidaan saavuttaa käytännön tasolle meneviä uudistuksia, mikäli niihin kyetään resursoimaan aikaa ja osaamista sekä kohdentamaan lähijohtajalle riittävästi tukea ja jatkuvuutta. Lähijohtajien oma osaaminen, perehtyneisyys ja innokkuus ovat olennainen tekijä uudistumisen onnistumisen kannalta. Politiikkaohjelmien hyvänä puolena voidaan mainita, että on ne tuottavat käytäntöön soveltuvia konkreettisia työkaluja. Toisaalta niiden jatkuvuutta ja ohjausta pitäisi saada kestävämmäksi, koska kyse on aikaa vievästä muutoksesta joka edellyttää pitkällistä ohjausta ja tukea.