Itseohjautuvuuden merkitys esihenkilöiden työhyvinvointiin

Abstract

Organisaatiot elävät jatkuvassa muutoksessa ja samalla esihenkilöiden rooli työelämässä on monipuolistunut ja vaatimukset kasvaneet. Esihenkilöiltä odotetaan yhä enemmän kykyä itsenäiseen päätöksentekoon, oman työnsä johtamiseen sekä sopeutumiseen muuttuvissa olosuhteissa. Tämä tutkimus tarkastelee itseohjautuvuuden merkitystä esihenkilöiden työhyvinvoinnissa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä itseohjautuvuus merkitsee esihenkilöille ja miten esihenkilöiden itseohjautuvuus on yhteydessä heidän työhyvinvointiinsa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti itseohjautuvuuden ja työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin itseohjautuvuutta tukevia ja estäviä tekijöitä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu itseohjautuvuusteoriasta, joka sisältää motivaation ja psykologiset tarpeet sekä työhyvinvointiosuudesta, jossa tarkastellaan työhyvinvoinnin merkitystä, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä esihenkilöiden työhyvinvointia. Tutkimuksesta saatu aineisto on peräisin tutkimuksen kohdeorganisaatiolta ja aineisto on kerätty vuoden 2024 lopussa. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että itseohjautuvuus näyttäytyy esihenkilöiden työssä keskeisenä voimavarana. Se tukee heidän työhyvinvointiaan monilla eri tavoin. Itseohjautuvuus mahdollistaa esihenkilöille joustavuuden, autonomian ja vapauden tehdä omia päätöksiä, mikä puolestaan lisää työn mielekkyyttä, hallinnan tunnetta sekä motivaatiota. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että esihenkilöiden työhyvinvointi vahvistuu erityisesti silloin, kun organisaatio tukee esihenkilöiden itseohjautuvuutta tarjoamalla heille riittävästi resursseja, selkeät tavoitteet, tukea sekä luottamusta. Jatkossa organisaatioiden tulisi kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten itseohjautuvuutta voidaan tukea rakenteellisesti ja kulttuurillisesti, jotta sen myönteiset vaikutukset saadaan parhaalla mahdollisella tavalla esiin esihenkilöiden työhyvinvoinnissa.