Päästökaupan verokohtelu

Abstract

Tutkielma käsittelee Euroopan unionin sisällä vuonna 2005 aloitetun päästökaupan ve-rotusta. Päästökauppa on uusi ilmastopoliittinen ohjauskeino, jonka tehokkuus perustuu markkinapohjaisten mekanismien hyväksikäyttöön. Päästökauppaan liittyy tärkeitä ve-ro-oikeudellisia kysymyksiä, jotka päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten tulee vero-tuksessaan ja toiminnassaan ottaa huomioon. Tutkielman tarkoituksena on selvittää päästökauppasektorilla toimivan yrityksen päästökauppaan liittyvä verotus. Tutkielman kohteena ovat sekä elinkeinoverotus että arvonlisäverotus, koska päästökauppaa käytä-essä kummatkin vaikuttavat yritysten verokohteluun.

Päästökaupan verotus on mukautettu osaksi voimassa olevaa verojärjestelmäämme. Päästökauppaa käyvien yritysten tulee toiminnassaan ottaa huomioon luovutusvoittojen sekä -tappioiden verotuksen lisäksi myös päästöoikeuden hankintameno ja jaksottami-nen. Päästökaupan toimivuuden kannalta ratkaisevassa asemassa ovat myös ne tehos-teet, jotka päästökiintiöiden ylityksistä määrätään. Tässä merkittäviksi vero-oikeudellisiksi seikoiksi nousevat sakon vähennyskelvottomuus ja ne lainmuutokset, jotka on saatettu voimaan päästökaupan alkamisen jälkeen. Arvonlisäverokäsittelyä selvitettäessä sovellettavaksi tulevat palvelun myyntimaata koskeva pääsääntö, mutta myös poikkeukset tästä pääsäännöstä, joidenka soveltaminen johtuu päästöoikeuden immateriaalioikeudellisesta luonteesta.

Tutkielman johtopäätökset voidaan kiteyttää kahteen havaintoon. Ensinnäkin päästö-kaupan verotuskäytännöt vaihtelevat Euroopan unionin sisällä huomattavasti, koska päästökauppaan liittyvät verotuskysymykset on jätetty EY:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle. Päästökauppajärjestelmän tulevaisuuden haasteena on verotuksen selkiyt-täminen ja yhdenmukaistaminen Euroopan unionin sisällä. Toiseksi päästökauppa aihe-uttaa paineita Suomen energiaverotuksen tarkistamiseen. Haasteena tulee olemaan pääs-tökaupan ja ympäristöverotuksen roolien ja käyttötarkoitusten selkiyttäminen.