Behavioral biases and financial regulation nudging retail investors towards safer investment decision-making
Ladataan...
479.69 KB - Ensisijainen
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
This thesis examines the relationship between behavioural economics and financial market regulation from the perspective of retail investors. According to the Efficient Market Hypothesis, investors act rationally in financial markets and all available information is reflected in prices. Research in behavioural economics has shown that investors’ decision-making is influenced by systematic cognitive biases and heuristics.
The aim of the thesis is to investigate, through a literature review, how behavioural biases affect the decision-making of retail investors and whether financial market regulation can be considered a form of nudging that guides investors toward better decisions without restricting their freedom of choice.
The study combines classical and more recent research in behavioural economics with EU and Finnish financial market regulation. The thesis refers to the MiFID II Directive and the PRIIPs Regulation, as well as domestic regulation. These can be seen as providing investor protection through various regulatory measures while still preserving the investor’s ability to choose how to make use of the protections offered by legislation.
The thesis concludes that although legislation can be used as a form of nudging, financial market regulation primarily shapes the decision-making environment by increasing transparency rather than directly steering choices. On the other hand, it remains unclear to what extent behavioural economics is utilized in the legislative process. Regulation based on behavioural economics raises questions concerning paternalism and the limits of freedom of choice. Effective investor protection nevertheless requires a critical examination of the assumption of rationality, as well as a balance between investor protection and individual autonomy.
Tämä tutkielma käsittelee käyttäytymistaloustieteen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn välistä suhdetta yksityissijoittajien näkökulmasta. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan sijoittajat toimivat rahoitusmarkkinoilla rationaalisesti ja kaikki saatavilla oleva informaatio heijastuu hinnoissa. Käyttäytymistaloustieteen alalla on osoitettu, että sijoittajien päätöksentekoon vaikuttavat systemaattiset kognitiiviset vinoumat ja heuristiikat.
Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisuusanalyysin avulla, miten käyttäytymisvinoumat vaikuttavat yksityissijoittajien päätöksentekoon ja voidaanko rahoitusmarkkinoiden sääntelyä pitää tuuppauksena (nudge), joka ohjaa sijoittajia parempiin päätöksiin ilman että heidän valinnanvapauttaan rajoitetaan.
Tutkimus yhdistää klassista ja uudempaa tutkimusta käyttäytymistaloustieteestä sekä EU:n ja Suomen rahoitusmarkkinasääntelystä. Tutkielmassa viitataan MiFid II -direktiiviin ja PRIIPs- asetukseen sekä kotimaiseen sääntelyyn. Näiden voidaan katsoa tarjoavan sijoittajalle suojaa erilaisten säännösten avulla, kuitenkin säilyttäen sijoittajan mahdollisuuden valita, kuinka hän hyödyntää lainsäädännön tarjoamaa suojaa.
Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että vaikka lakia voidaan käyttää tuuppauksena, rahoitusmarkkinoiden sääntely vaikuttaa lähinnä muokkaavan päätöksentekoympäristöä lisäten läpinäkyvyyttä ilman suoraa valintojen ohjaamista. Toisaalta ei ole selvää, kuinka paljon käyttäytymistaloustiedettä hyödynnetään lainsäädäntöä luodessa. Käyttäytymistaloustieteeseen perustuva sääntely herättää kysymyksiä paternalismista ja valinnanvapauden rajoista. Tehokas sijoittajansuoja edellyttää kuitenkin rationaalisuusolettaman kriittistä tarkastelua sekä tasapainoa sijoittajansuojelun ja yksilön autonomian välillä.