Hoitoprosessin suorituskyvyn mittaaminen, analysointi ja kehittäminen

Abstract

Tutkimus käsittelee prosessijohtamisen soveltamista terveydenhuollon organisaatioihin, keskittyen ensisijaisesti suorituskyvyn mittauksen käyttöön toiminnanohjauksen välineenä. Tutkimuksen kohteena on ortopedisen lonkan tekonivelleikkauspotilaan hoitoprosessi Vaasan keskussairaalassa. Tavoitteena oli kehittää tarkasteltavalle prosessille suorituskykymittaristo, joka mahdollistaa toiminnan laadun ja tehokkuuden analysoinnin ja seurannan. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa prosessin ongelmakohtia kehitettyä suorituskykymittaristoa sekä muita prosessijohtamisen työkaluja käyttäen, sekä antaa kehitysehdotuksia havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja se on toteutettu toiminta-analyyttisella tutkimusotteella. Metodologialtaan tutkimus on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto muodostui Vaasan keskussairaalan potilastietojärjestelmistä ja tilastoista poimituista tiedoista. Kvantitatiivisen analyysin osalta työssä hyödynnettiin pääosin perinteisiä tilastollisia suureita, kuten keskiarvoja, mediaaneja ja hajontoja. Analysoinnissa käytettiin MS Excel ja SPSS -ohjelmistoja. Kvalitatiivinen osuus työssä koostui haastatteluista sekä vapaamuotoisista keskusteluista eri ammattiryhmien edustajista koostuvissa työryhmissä. Taustamateriaalina käytettiin lisäksi Vaasan keskussairaalassa aiemmin tehtyjä selvityksiä ja raportteja, prosessikuvauksia, työohjeita sekä muuta sairaalan sisäiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia.

Haastattelujen ja taustamateriaalin avulla prosessiin tutustumalla prosessista tunnistettiin neljä avainsuoritustekijää: laatu, nopeus, tehokkuus ja kapasiteetin käyttö, joille kullekin määriteltiin omat mittarinsa. Prosessin analysointi mittariston avulla osoitti, että prosessissa on huomattavasti parantamisen varaa lähes kaikilla suorituskyvyn osa-alueilla. Prosessianalyysin paljastamat ongelmat nykyisessä toimintatavassa liittyivät pääosin tiedonkulun heikkouteen sekä toiminnan puutteelliseen koordinointiin ja seurantaan. Työ päättyi toimenpide- ja kehitysehdotuksiin havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.