Poliisin hallintorakenteen uudistuksella kevyempään ja tehokkaampaan hallintoon

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten poliisin hallintorakenteen uudistuksessa/PORA III on rakenteita uudistamalla ja johtamista kehittämällä pyritty tehostamaan poliisin toimintaa ja lisäämään sen tuloksellisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös missä määrin hallinnon uudistusteorian periaatteet ilmenevät reformin tavoitteissa ja toimenpiteissä. PORA III:lla ei ole suoria vaikutuksia poliisitoimintaa, joten se osa-alueena rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla poliisilaitosten johto- ja päällystötehtävissä toimivia henkilöitä. Haastatteluissa pyrittiin valittujen teemojen kautta selvittämään PORA III uudistuksen sisältöä, sen vaikutuksia hallinnon tehtävien organisointiin ja johtamiseen. Tutkimukseen valittiin otos poliisiyksiköistä, joihin muutos selkeästi tulee vaikuttamaan. Merkittävimmät muutokset tehtäväjärjestelyissä koskevat hallinto- ja esikuntapalveluita, joita suurin osa haastatelluista apulaispoliisipäälliköistä edustaa.

Tutkielman keskeiset käsitteet ovat julkinen hallinto, johtaminen ja uudistus. Teoreettinen tarkastelu käsittää julkisen sektorin muutoksiin vaikuttavien NPM-piirteiden kuvaamisen. PORA III uudistukselle asetettuja tavoitteita ja linjauksia taustoitetaan virallisten suunnitteluasiakirjojen kautta. Teorian pohjalta valittujen periaatteiden toteutuminen poliisin hallintorakenneuudistuksessa nousee ilmeiseksi tekijäksi. Taloudelliset realiteetit ovat merkittävä pienemmän ja tehokkaamman hallinnon taustatekijä. Rakenteellisilla muutoksilla ja tehtävien uudelleenorganisoinnilla haetaan säästöjä ja tuloksellisuutta. Yksiköiden mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon lisääntyy ja ohjauksella vaikutetaan tulosvastuuseen. Poliisilaitosten ylimmän johdon rooli muuttuu. Uudistus asettaa johtamiselle uudenlaisia vaatimuksia isompien toimintayksiköiden ja vastuualuemuutosten myötä.

Tutkimuksen mukaan PORA III tulee muuttamaan merkittävällä tavalla poliisin hallinnon organisointia ja johtamista. Uuden organisaatiomallin toimivuuden varmistaminen edellyttää prosessien toimivuuden varmistamista sekä henkilöstön motivointia ja sitouttamista. Hallinnon toimintojen keskittäminen lisää erikoistumista, mahdollistaa ammattitaidon kehittämistä ja sitä kautta tehostaa toimintaa ja parantaa laatua. Poliisiyksikköjen laajat toimialueet merkitsevät henkilöstöjohtamisen uudelleenarviointia. Toisaalta ne mahdollistavat resurssien joustavan siirtelyn ja kohdentamisen, jolla saadaan aikaan vaikuttavuutta. Johtaminen on avainasemassa tavoitteiden asettamisessa sekä toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden aikaansaamisessa. Haastavaa kuitenkin tulee olemaan isojen yksikköjen talouden suunnittelu ja hallinta sekä myös byrokratian hillitseminen yksikkötasolla. Säästötavoitteiden onnistumisen kannalta on olennaista, miten ne käytännössä tulevat toteutumaan. Tutkimuksessa havaittiin, että poliisi on sitoutunut muutokseen, sen edellyttämän toiminnan kehittämiseen ja säästötavoitteiden saavuttamiseen. Vaikuttavuuden kannalta voidaan todeta, että kansalaisilla on lupa odottaa vähintäänkin samanveroista poliisipalvelua kuin ennen uudistusta.