Beta-kertoimen stabiilisuus suomalaisilla osakemarkkinoilla

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden beta-kertoimien stabiilisuutta ajan suhteen. Tätä osakkeiden herkkyyttä markkinamuutoksiin mitataan systemaattisen riskin mittarina käytetyllä beta-kertoimella. Mikäli estimoidut beta-kertoimet ovat epästabiileja, ennakoi sijoittaja osakkeen tulevan beta-kertoimen ja riskisyyden väärin ja silloin beta-kertoimia ei voida käyttää hyväksi sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Tutkimusaineistona käytettiin Helsingin Pörssissä vuosina 1995–2006 jatkuvasti noteerattuina olleiden 30 osakesarjan päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausittaisia tuottoja sekä markkinatuoton kuvaajana HEX-portfolioindeksin vastaavia tuottoja samalta ajanjaksolta. Tutkimuksessa estimoitiin eri tuottoaineistoilla beta-kertoimet yksittäisille osakkeille Sharpen yksi-indeksimallia käyttäen kahden vuoden osaperiodeille ja vertailtavuuden vuoksi myös pidemmille osaperiodeille. Beta-kertoimien stabiilisuutta tutkittiin laskemalla Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet eri osaperiodeilta estimoitujen beta-kertoimien välille. Lopuksi tutkittiin myös kauppaakäymättömien päivien vaikutusta beta-kertoimiin laskemalla korrelaatiokertoimet eri tuottoperiodeilta mitattujen beta-kertoimien ja kauppaakäymättömien päivien lukumäärän välille.

Tässä tutkielmassa saatujen tulosten mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden beta-kertoimet olivat käytetyllä aineistolla ja tarkastellulla ajanjaksolla melko stabiileja päivittäis- ja viikkoaineistostakin estimoituina, mutta kuukausittaisaineistosta estimoituina beta-kertoimet olivat epästabiileja. Huomioitava on kuitenkin ohuen kaupankäynnin vaikutus beta-kertoimien arvoihin. Tässä tutkimuksessa kauppaakäymättömät päivät vaikuttivat eniten juuri päivittäisaineistolla estimoitujen beta-kertoimien arvoihin, joten myös beta-kertoimien stabiilisuudesta saatettiin saada todellista tilannetta parempi kuva.