Kuvallinen vastarinta : Tove Janssonin poliittiset kannanotot Garm-lehdessä 1930–1940-luvuilla

Tutkielmassa tarkastellaan Tove Janssonin Garm-lehteen tekemiä poliittisia pilakuvia 1930–1940-luvuilta. Lähtökohtana on ajatus, että pilakuvat eivät ole pelkkää viihdettä, vaan osa yhteiskunnallista mielipiteenmuodostusta ja poliittista keskustelua. Tavoitteena on selvittää, miten Jansson ottaa poliittisesti kantaa pilakuvissaan, millaisia merkityksiä hänen pilakuvissaan rakentuu ja miten pilakuvilla osallistutaan poliittiseen keskusteluun. Aineistona on kolme Janssonin Garmissa julkaistua pilakuvaa, joista yhdestä tarkastellaan alkuperäistä ja sensuroitua versiota. Kuvat on valittu niiden poliittisen kantaaottavuuden ja historiallisesti merkittävän julkaisuhetken perusteella. Menetelmänä käytetään semioottis-diskursiivista analyysiä, jossa tarkastellaan kuvien merkkejä ja symboleja sekä niitä puhetapoja, joita kuvissa tuotetaan ja vahvistetaan. Tulosten perusteella Janssonin poliittinen kannanotto rakentuu valtasuhteiden kuvaamisesta ja niiden kriittisestä tarkastelusta. Suurvaltoja ja niiden vallanpitäjiä esitetään liioiteltuina ja ristiriitaisina hahmoina, kun taas seuraukset näkyvät ihmisten arjessa raskaana taakkana. Kuvissa esiintyy paljon kirjoittamatonta kieltä, ja kuvien kohtaamasta sensuurista voidaan päätellä, että niitä on pidetty poliittisesti vaikuttavina. Janssonin pilakuvia voidaan pitää yhtä aikaa taiteellisina teoksina ja yhteiskunnallisina puheenvuoroina. Niissä tiivistyy monimutkaisia poliittisia tilanteita, ja vallankäytön seuraukset tulevat näkyviksi sekä oman aikansa lukijoille että myöhemmille tulkitsijoille.