Henkilökuntaetuuksien verokohtelu

Abstract

Yksityishenkilöiden harjoittama verosuunnittelu kohdistuu usein pääomatulojen kasvattamiseen. Erityisesti yrittäjiä on houkutellut pääomatulojen suhteellinen verokanta (29 %). Verosuunnittelua voi harjoittaa kuitenkin myös ansiotulojen osalta. Yrityksen palkanmaksu voi tapahtua normaalin rahapalkan lisäksi hyödyntämällä erilaisia luontoisetuja palkan osana. Yrityksen halutessa palkita työntekijöitään käytettävissä on useita eri vaihtoehtoja. Kovan verotuksen kohteena olevien työsuhdeoptioiden lisäksi työntekijä voi saada lisäansioita henkilöstörahastosta, yritys voi suunnata osakeannin henkilöstölleen, järjestää edullista lainaa ja ottaa erilaisia ylimääräisiä vakuutuksia työntekijöilleen. Veronalaisten etujen ohella yritys voi kiinnittää huomiota verovapaiden henkilökuntaetuuksien hyödyntämiseen työntekijöiden viihtymisen ja tyytyväisyyden saavuttamiseksi.

Tutkielmassa selvitetään henkilökuntaetuuksien verokohtelu, jolla tarkoitetaan erilaisten palkanmaksuvaihtoehtojen ja palkitsemisjärjestelmien verotusta sekä verovapaiksi säädettyjen etujen ehtojen selvittämistä. Lisäksi selvitetään, kuinka näitä keinoja voidaan käyttää ja mitä tulee huomioida, kun etujen saajana on yrityksen osakas. Peitellyksi osingonjaoksi katsottujen järjestelyjen riski sekä siitä koituvat veroseuraamukset tulee huomioida etuja suunniteltaessa. Verottaja voi myös verotuksen toimituksen päätyttyä ryhtyä toimiin, jotka koituvat verovelvollisen vahingoksi. Veronoikaisun ja jälkiverotuksen mahdollisuus voidaan ottaa huomioon ja minimoida, kun verosuunnittelua harjoitetaan.

Henkilökuntaetuuksien verokohtelu vaihtelee käytettävien vaihtoehtojen mukaan ja sopivien yhdistelmien löytämisen kautta voidaan päästä normaalia rahapalkkaa parempaan ratkaisuun. Edunsaajan ollessa tyytyväinen saamiinsa henkilökuntaetuihin myös työnantaja saa tyytyväisemmän työntekijän.