Henkilöstöjohtamisen rooli työturvallisuuden ylläpitäjänä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, millainen rooli henkilöstöjohtamisella on työturvallisuuden ylläpitäjänä. Lisäksi tutkimus selvittää onko työturvallisuuslain mukainen, työpaikkaväkivallan uhan estämiseen ja käsittelyyn liittyvä menettelytapaohje tehty Länsi-Suomen läänissä sijaitsevien kuntien sosiaalitoimissa. Jos menettelytapaohje on laadittu niin miten se on saatettu työntekijöiden tietoon sekä myös miten ohjetta sovelletaan käytännössä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on organisaatioteoreettinen eli millainen organisaatiorakenne, työnjako ja toimintamalli voi ylläpitää organisaation jäsenten eli tässä tapauksessa sosiaalitoimen henkilökunnan työturvallisuutta.

Empiirinen tutkimus suoritettiin laadullisiin kysymyksiin keskittyvän sähköpostikyselyn ajalla 15.1–25.1.2013 sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille, yhteensä 145 henkilöä. Sähköpostikyselyyn vastasi 38 % sosiaalitoimen työntekijöistä, joten vastausprosenttia voidaan pitää kohtalaisena. Tutkimuksessa käytettiin hyödyksi ns.case-tutkimusta, sillä se antoi kohdeorganisaatiosta yleistettävyyden lisäksi mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja tarkan kuvauksen. Validiteetti tässä tutkimuksessa tarkoittaa sitä, että valittu tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä on tarkoituksena mitata. Tutkimuksen reliabiliteetti tarkoittaa tässä tutkimuksessa sitä, että tuloksia voidaan toistaa ja että tulokset ovat ei- sattumanvaraisia. Saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää sosiaalitoimistoissa työturvallisuustoiminnan kehittämiseen.

Tutkimustulosten perusteella sosiaalitoimen henkilöstöjohtamista työturvallisuuden ylläpitäjänä pidetään työntekijöiden keskuudessa suurena, keskeisenä ja merkittävänä asiana. Kuitenkin ylimmän johdon kiinnostuneisuus työturvallisuusasioiden johtamiseen ja niiden kehittämiseen oli tyydyttävällä tai kohtalaisella tasolla sosiaalitoimen työyhteisöissä. Johdon kiinnostuneisuus työturvallisuusasioihin tulisi olla aktiivisempaa ja olisi tärkeää, mutta käytännössä tätä ei juuri ole tai se on heikkoa. Turvallisuusjohtamiseen kaivattiin enemmän paneutumista ja esimerkiksi uhkatilanteiden jatkokäsittelyä ei kaikissa sosiaalitoimen työyhteisöissä ollut olemassa. Tutkimuksessa ilmeni, että jokaisessa sosiaalialan työyhteisössä ei ole olemassa työsuojelun toimintaohjelmaa, joka pitää sisällään vaarojen arvioinnin. Menettelytapaohjeistus väkivaltatilanteisiin ja sen soveltamista käytännössä sekä siitä tiedottaminen oli myös puutteellista. Näihin epäkohtiin tulisi ehdottomasti puuttua, sillä sosiaaliala on yksi merkittävistä työpaikkaväkivallan riskialoista.

Tällä hetkellä työturvallisuuslakiin tehdään tarkennuksia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä työturvallisuuslain arviointi, jonka tarkoituksena on tarkentaa lain yleisluonteisia säännöksiä väkivallan uhan torjunnasta ja yksintyöskentelyn riskeistä. Työturvallisuuslain kehittäminen ja mahdollisesti muut käynnissä olevat toimet auttavat edistämään sosiaalialan henkilöstön työturvallisuutta tulevaisuudessa.