ELY-keskus kunnan kaavoituksen ohjaajasta edistäjäksi ja tukijaksi : Eksogeeninen näkymä aluehallintouudistukseen

Valtion aluehallinnon uudistus etenee siten, että uudet valtion virastot, valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto LVV sekä alueelliset elinvoimakeskukset aloittavat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteen mukaan vuoden 2026 alusta. Aluehallintouudistuksen ohella myös alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan uuden virastorakenteen mukaiseksi, siten, että uudet lait tulisivat voimaan uusien valtion virastojen aloittaessa toimintansa. Tämän tutkielman pääpaino on kuntien kaavoitukseen ja rakentamistoimeen liittyvissä valtion aluehallintouudistuksissa. Keskeisin valtion roolia määrittelevä tekijä on ollut maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), joka muuttui kaavoitusta ja alueidenkäyttöä koskevilta osiltaan vuoden 2025 alusta alueidenkäyttölaiksi. Valmisteilla olevan alueidenkäyttölain uudistuksen yhteydessä määritellään valtion roolin mahdolliset muutokset kuntien alueidenkäytön ja rakentamistoimen edistäjänä. Tuon tässä tutkielmassa esille erityisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten nykyiset tehtävät alueidenkäytön ja rakentamisen osalta. Julkisen hallinnon kehityksen yleispiirteinen tarkastelu taustoittaa aluehallinnon uudistusten yleistä kehitystä. Aluehallinnon uudistushankkeita tarkastelen MRL:n valmistelun ajoilta lähtien hallituskausittain sekä huomioiden lääninhallitusten, ympäristökeskusten ja ELY-keskusten ajanjaksot. Lisäksi tuon esille erityisesti alueidenkäytön ja kaavoituksen näkökulmasta ELY-keskusten roolia tarkastelleita selvityksiä. Tutkimuskysymyksistä ensimmäiset koskevat valtion aluehallintoa ja alueidenkäyttöä: Mikä on valtion aluehallinnon rooli kuntien alueidenkäytön ja kaavoituksen osalta? Miten se on kehittynyt ja miten se tulee mahdollisesti muuttumaan? Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Tor Hernesin ja Elke Weikin näkemykseen organisaatiosta prosessina ja ohjelmina. Siihen pohjautuu toinen tutkimuskysymys: Miten aluehallinnon uudistus näyttäytyy eksogeenisenä prosessina ja ohjelmina? Erityisesti julkisen hallinnon kehitystä kuvaavassa osiossa tuon esille myös suomalaisten tutkijoiden näkemyksiä hallinnosta. Näitä näkemyksiä en kuitenkaan sisällytä varsinaiseen tutkimuskysymysten tarkasteluun. Vaikka valtion aluehallintoa ja valtion viranomaisten roolia alueidenkäytön ja kaavoituksen osalta määrittelevän alueidenkäyttölain valmistelu on edelleen kesken vuoden 2025 alussa, niin jo nyt voidaan olettaa, että näitä asioita käsitellään myös vastaisuudessa tulevien uusien hallitusohjelmien yhteyksissä.