Kyselytutkimus toimintojohtamisjärjestelmistä - Strategian, organisaatiorakenteen, ympäristön koetun epävarmuuden ja kilpailun vaikutukset järjestelmien käyttöönottoon

Abstract

Toimintolaskentaa ja -johtamista on tutkittu paljon, mutta yhä on varsin vähän empiirisiä todisteita siitä, minkälaiset yritykset ottavat toimintolaskennan käyttöönsä ja miksi. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko valituilla neljällä tilannetekijällä yhteyttä toimintojohtamisen eri tasojen omaksumiseen ja käyttöönottoon suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkielma pohjautuu Gosselinin (1997) tutkimukseen, jossa strategian ja organisaatiorakenteen yhteyttä tutkittiin toimintojohtamisinnovaation leviämiseen. Gosselin (1997) jakoi toimintojohtamisen kolmeen osaan: toimintoanalyysiin, toimintokustannusanalyysiin ja toimintolaskentaan. Tässä tutkielmassa Gosselinin (1997) malliin lisätään neljänneksi tasoksi toimintobudjetointi. Strategian ja organisaatiorakenteen lisäksi tilannetekijöinä ovat ympäristön koettu epävarmuus ja kilpailu.

Tutkielma tehtiin innovaation leviämisen näkökulmasta, jolloin tuloksista saadaan arvokasta tietoa niin toimintojohtamisesta kuin innovaation leviämisprosessista. Tutkielman hypoteesit pohjautuvat tilannetekijöistä tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin ja ambidextrous- ja dual-core -malleihin (Daft 1978; Duncan 1976). Tutkielman tutkimuskohteena oli 500 suomalaista yli 50 henkilöä työllistävää teollisuusyritystä. Kyselyyn osallistui yhteensä 134 yritystä, eli vastausprosentti oli 26,8. Tilastollisina menetelminä tutkielmassa käytettiin muuttujien välisiä korrelaatioita ja logistista regressioanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan toimintojohtamisen eri tasot ovat käytössä laajasti suomalaisissa teollisuusyrityksissä ja tilannetekijöiden merkitys vaihtelee toimintojohtamisen eri tasoilla. Tutkielmassa mukana olevista tilannetekijöistä kilpailulla oli suurin yhteys toimintojohtamisen eri tasojen omaksumiseen. Myös organisaatiorakenteella todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys osaan tasoista. Yrityksen kilpailustrategialla ja ympäristön koetulla epävarmuudella ei puolestaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä mihinkään neljään toimintojohtamisen tasoon.