Kauppaedustajan ja jälleenmyyjän hyvitysoikeudesta sopimussuhteen päättyessä

Abstract

Sekä kauppaedustus- että jälleenmyyntisuhteen päättyessä on ennemmin pääsääntö kuin poikkeus, että päämies jatkaa liiketoimintaa esimerkiksi uuden kauppaedustajan tai jälleenmyyjän avulla tai alkaa myydä tuotteitaan suoraan itse. Tällöin jatkuvat myös liikesuhteet, jotka kauppaedustaja tai jälleenmyyjä on toiminnallaan päämiehelle luonut. Päämies voi siis vielä useiden vuosien ajan sopimussuhteen jo päätyttyä hyötyä luoduista asiakassuhteista samalla, kun edustajalla ei kuitenkaan enää ole oikeutta niihin etuihin, joihin tällä sopimussuhteen jatkuessa olisi ollut. Kauppaedustajan tai jälleenmyyjän kannalta tämä saattaa johtaa siis siihen, että edustaja tekee kovan työn esimerkiksi markkinoimalla yrityksen tuotteita ja kehittämällä valmistajan hyödykkeiden myyntiä saamatta siitä kuitenkaan vastaavaa provisiota tai muuta hyötyä.

Edustussuhteen päättyessä onkin ratkaistava kysymys, onko edustajalla oikeus saada korvausta siitä päämiehen liiketoiminnan lisäyksestä, joka kertyy edustajan ansiosta sopimussuhteen päättymisen jälkeen. Ainakin ensi ajattelemalta olisi kohtuutonta, jos esimerkiksi kauppaedustajan tai jälleenmyyjän tekemiä ponnistuksia ei korvattaisi mitenkään sopimussuhteen päättyessä. Tällöin edustajan näkökulmasta menisi hukkaan uusien asiakkaiden hankintaan ja myynnin lisäämiseen uhrattu työ. Vastaavasti päämies saisi itselleen kaiken hyödyn, vaikka ei olisi kantanut toiminnan käynnistämisestä johtuvia riskejä lähes ollenkaan.

Kauppaedustajan oikeudesta hyvitykseen säädetään KedL 28 §:ssä. Jälleenmyyjän kohdalla ongelma on, että missään laissa ei säädetä jälleenmyyjän hyvitysoikeudesta. Tässä tutkimuksessa selvitetään ensin ne edellytykset, jotka laissa on asetettu kauppaedustajan hyvitysoikeudelle. Tämän jälkeen tutkitaan, voidaanko KedL 28 §:n mukaista hyvitysoikeutta soveltaa analogisesti myös jälleenmyyjiin.