Henkilöstötoiminnot ulkoistamisen kohteena

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli hahmottaa ulkoistamisen ilmiötä henkilöstötoimintojen kautta. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta tutkimuksen pääongelmaan, minkälaisin perustein organisaatiot arvioivat HR-toimintojen ulkoistamista, kolmen eri alaongelman avulla: mitkä ovat organisaatioiden argumentit HR-toimintojen ulkoistamiseen, minkälaisena ulkoistamisen mahdollisuudet nähdään keskeisimpien HR-toimintojen suhteen ja mitkä ovat organisaatioiden odotukset palvelun tarjoajaa kohtaan.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena, joka kohdistui kahteentoista eri organisaatioon, joissa HR-toimintoja oli ulkoistettu tai ulkoistamisen mahdollisuuksia oli arvioitu. Tutkimuksessa oli mukana yritysten lisäksi julkisen sektorin organisaatioita sekä non-profit organisaatioita. Jokaisesta organisaatiosta haastateltiin yhtä henkilöä, henkilöstöjohtajaa, -päällikköä tai henkilöstön kehittämispäällikköä. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun periaatteita noudattaen ja lisäksi aineistoa täydennettiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla, johon haastateltavat vastasivat etukäteen.

Tutkimustuloksista ilmeni, että HR-toimintojen ulkoistamisen yleisin syy oli halu keskittyä ydinosaamiseen, muiden syiden ollessa erityisosaamisen tavoittaminen, teknologian hyödyntäminen sekä laajentunut palvelutarjonta. Ulkoistamisen riskeinä pidettiin oman toiminnan vaikutusmahdollisuuksien heikentymistä, siirtymävaiheeseen liittyvää epävarmuutta sekä henkilöstön kokemaa uhkaa. Tutkimuksessa paljastui ulkoistamisen kannalta potentiaalisia, vakiintuneita sekä epävarmoja HR-toimintoja. Ulkoistamisen kannalta eniten mahdollisuuksia nähtiin kehittämisessä ja koulutuksessa sekä rekrytoinnissa. Palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvä ulkoistaminen oli vakiintunutta, koska palkanlaskennan lisäksi ulkoistamiseen ei nähty merkittäviä laajenemismahdollisuuksia. HR-suunnittelussa ulkoisten tietojärjestelmien hyödyntäminen oli yleistä, mutta muuten toiminto hoidettiin sisäisesti. Ulkoistamisen kannalta epävarmoina toimintoina pidettiin työsuhdeasioita sekä kansainvälisiä HR-asioita. Palvelujen hankinnassa tärkeimmät kriteerit olivat luotettavuus, laadukkuus ja asiantuntemus. Kustannustehokkuus oli ulkoistamispäätöksen perusta, mutta säästöjen syntymiseen uskottiin ainoastaan pitkällä aikavälillä.