Tiedonantovelvollisuus robosijoitusneuvonnassa

Abstract

Finanssiteknologia kehittyy nopeasti ja perinteisten sijoitusneuvojien lisäksi markkinoilla on osittain, tai kokonaan automatisoituja robosijoitusneuvojia. Teknologian hyödyntäminen sijoitusneuvontapalveluissa tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja etuja, kuten kustannustehokkuutta ja palveluiden saavutettavuutta, mutta samalla käyttöön liittyy haasteita. Automatisoitu neuvontaprosessi muuttaa perinteisiä sijoitusneuvonnan käytäntöjä ja roboneuvonta haastaa nykyistä sääntelyrakennetta, jota ei ole rakennettu digitaalisien toimintamallien pohjalta. Roboneuvonnan tekninen luonne herättää myös vastuunjakoon ja sääntelyn valvontaan liittyviä kysymyksiä. Tutkielma automaation vaikutuksesta sijoitusmaailmaan ja sijoittajansuojaan on siksi hyvin ajankohtainen.

Tiedonantovelvollisuuden tavoitteena on turvata sijoittajan päätöksenteko ja varmistaa, että asiakkaalla on oikea ja riittävä tieto perusteltujen sijoituspäätösten tekemiseen. Tutkielma vastaa siihen, miten tiedonantovelvollisuus toteutuu roboneuvonnassa. Tavoitteena on systematisoida voimassa olevaa sääntelyä ja etenkin rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin (MiFID II) soveltamista roboneuvontapalveluissa. Sääntelyn systematisoinnilla arvioidaan, miten automatisoidut palvelut sopivat nykyiseen sääntelykehikkoon ja mitä haasteita nousee sääntelyn soveltamisessa käytäntöön.

Tutkielma on oikeusdogmaattinen, eli lainopillinen tutkimus. Aineistona käytetään EU-säädöksiä, kansallista lainsäädäntöä ja rahoitusalan valvontaviranomaisten, kuten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja Suomen Finanssivalvonnan (Fiva) julkaisuja sekä ohjeistuksia. Sääntelyn lisäksi lähteinä hyödynnetään sijoitusneuvontaan liittyvää oikeuskirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita.

Teknologianeutraali sääntely asettaa palveluntarjoajille samat velvoitteet riippumatta siitä, annetaanko sijoitusneuvontaa ihmisen vai automatisoidun palvelun toimesta. Roboneuvonta muuttaa kuitenkin olennaisesti sijoitusneuvonnan ja tiedonvälityksen muotoa, minkä vuosi palveluntarjoajien on huomioitava automatisoinnin seurauksena syntyneet uudet tiedontarpeet. Sijoittajille on esimerkiksi kerrottava ymmärrettävästi algoritmien toimintalogiikasta ja siitä, millä perusteella algoritmit muodostavat sijoitussuosituksia. Algoritmien läpinäkyvyys, tiedon selkeys ja vastaanottajan kyky ymmärtää informaatio nousevat siten keskeiseen rooliin. Haasteena on usein tiedon suuri määrä ja hajanaisuus, sekä sijoittajien vaihteleva talouslukutaito, minkä vuoksi pelkkä tiedonantovelvoitteiden muodollinen täyttäminen ei riitä. Jotta tieto olisi aidosti ymmärrettävää, sen esitystapaan ja muotoiluun on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi legal designin avulla. Teknologian hyödyntäminen on merkittävä keino tehostaa ja selkeyttää tiedonantovelvoitteiden toteuttamista roboneuvonnassa.