Asuinalueet luokkatietoisuuden heijastelijoina. Esimerkkeinä Vaasan Ristinummi, Asevelikylä ja Västervik.

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on visuaalisen menetelmän avulla selvittää, onko kolmen vaasalaisen asuinalueen ympäristöstä mahdollista löytää luokkatietoisuutta ilmentäviä visuaalisia rakenteita, ja pohtia laajemmin syitä, jotka vaikuttavat näiden rakenteiden muodostumiseen. Asuinalueet – Ristinummi, Asevelikylä ja Västervik – edustavat mielikuvissa rakenteeltaan ja kerrostumaltaan hyvin erilaisia alueita, mikä on myös tiedostettu alueita valittaessa. Tutkimus lähestyy asuinalueita olettaen, että kaupunkiympäristöstä on mahdollista löytää luokkatietoisuutta ilmentäviä merkkejä, vihjeitä ja symboleita. Huomioon otetaan myös tutkijan omien mielikuvien vaikutus tutkimusprosessin aikana, sillä syntyperäisenä vaasalaisena en ole voinut välttyä mielikuvien muodostamiselta suhteessa tutkimuksen asuinalueisiin.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se koostuu sekä teoria- että empiirisestä osiosta. Pääpaino on teoriaosuudessa, jonka tarkoituksena on tukea empiiristä osuutta käsitteitä selventäen. Teoriaosuus koostuu neljästä pääteemasta, jotka ovat yhteiskuntaluokan käsite, eri pääomien lajit, yksilön luokka-asemaan vaikuttavat tekijät, sekä kaupunkiympäristön monimuotoisuus. Tarkemmin nämä teemat pitävät sisällään muun muassa sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen pääoman tarkastelua eri näkökulmineen, sosialisaatioprosessien kuvaamista, sekä tilan, paikan, segregaation ja gentrifikaation käsitteiden avaamista. Huomiota on erityisesti kiinnitetty Pierre Bourdieun teorioihin yhteiskunnan rakentumisesta, sekä Robert Putnamin yhteisöllisen sosiaalisen pääoman käsitteeseen. Empiriaosuus toteutetaan visuaalisia metodeja käyttäen. Aineisto koostuu itse otetuista valokuvista tutkimuksen kolmelta asuinalueelta. Valokuvat pyrkivät kuvaamaan alueita sellaisina kuin ne ilmenevät, sekä tuomaan esiin jokaisen asuinalueen ominaisuuksia.

Tutkimuksen päähuomiot liittyvät asuinalueiden omaamiin erilaisiin profiileihin, fyysiseen ympäristöön, sekä näiden kautta esiin nousevaan luokkatietoisuuteen. Ristinummen kohdalla huomio kiinnittyi erityi-sesti alueen suureen pinta-alaan, joka osaltaan mahdollistaa monipuolisen kaupunkiympäristön syntymisen. Toisaalta Ristinummen alueelta löytyi runsaasti stereotypioita vahvistavia merkkejä. Ympäristön yksitoikkoisuus ja epäsiisteys ovat esimerkkejä näistä tekijöistä. Asevelikylässä oli nähtävillä selkeitä merkkejä yhteisöllisestä sosiaalisesta pääomasta, jolla on mielestäni suoria vaikutuksia niin alueen imagoon kuin houkuttelevuuteenkin. Alueen valinta vuoden 2012 kaupunginosaksi tukee tätä huomiota. Västervikissä varsinainen luokkatietoisuus on helpoimmin nähtävillä. Alueen ympäristössä olevat vihjeet ja rakennelmat tukevat erityisesti taloudellisen pääoman suurta määrää alueella. Alueen rakennukset muodostavat itsessään omaa kaupunkitilaa, eivätkä ne ole riippuvaisia siitä ympäristöstä, missä ne sijaitsevat. Tutkimuksen tulos on mahdollista esittää lineaarisesti kolmen kohdan avulla. Ensiksi, kasvatus ja koulutus määrittävät yksilön maku- ja valintatottumuksia. Toiseksi, näiden yhteiskunnassa vaikuttavien eri makutottumusten perusteella yhteiskuntaa rakennetaan eri tavoin. Kolmanneksi, luokkatietoisuuden merkit siirtyvät fyysiseen kaupunkiympäristöön tämän lajittelun kautta.