Pääomarahoitusinstrumentit rahoitus- ja verosuunnittelussa

Abstract

Osakeyhtiöt rahoittavat toimintansa hankkimalla omaa ja vierasta pääomaa. Suomalainen lainsäädäntö sallii yrityksille entistä laajemmat mahdollisuudet rahoitusinstrumenttien ehtojen muokkaamiseen, mikä mahdollistaa uudenlaisten pääomarahoitusinstrumenttien käytön. Rahoitusrakenteesta on tullut yksi yritysten kilpailutekijöistä ja pääomarahoitusinstrumenteista osa rahoitus- ja verosuunnittelua.

Tutkielmassa esitellään taloustieteellinen viitekehys, jonka pohjalta pääomarahoituksen suunnittelua tarkastellaan rahoituksen kustannuksen, pääomarakenteen sekä pääomarahoitusinstrumenttien ehtojen synnyttämien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Tutkielman oikeustieteellinen viitekehys perustuu yhtiö-, kirjanpito- ja verolainsäädäntöön. Tutkielmassa esitellään pääomainstrumenttien muodollinen luokittelu omaan ja vieraaseen pääomaan. Tutkielmassa rakennetaan pääomarahoitusinstrumenttien taloudellisen luonteen mukainen luokittelu omaan ja vieraaseen pääomaan sekä välipääomaan instrumenttien ominaisuuksien ja tunnusmerkkien perusteella. Taloudellinen luokittelu otetaan pohjaksi rahoitusinstrumenttien ominaisuuksien muokkaamisen tarjoamien suunnittelumahdollisuuksien tarkastelussa, kun tutkitaan rahoitusinstrumenttien ominaisuuksia ja niiden muokkaamismahdollisuuksia, käyttötilanteita sekä verokohtelua.

Tutkielman perusteella voidaan todeta yritysten monipuoliset mahdollisuudet räätälöidä rahoitusinstrumentteja. Tutkielman perusteella ongelmaksi on nousemassa osakeyhtiö-, kirjanpito- ja verolainsäädännön eriaikainen kehittyminen, mikä johtaa tulkintaongelmiin, joustavien toimintamahdollisuuksien käyttämättä jättämiseen ja tehottomuuteen ei-neutraalin verokohtelun seurauksena. Yrityksille se tarkoittaa verosuunnitteluriskejä, jotka voivat nousta suomalaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn esteiksi. Tutkielman johtopäätöksissä onkin ennustettu mittavaa yritysverotuksen uudistusta muun lainsäädännön kehittymisen ohessa.