Yhteiskuntavastuun vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn : Tarkastelussa pohjoismaiset rahoitustoimialan yritykset

Abstract

Yrityksen yhteiskuntavastuun juuret juontavat 1950-luvulle, silti vasta viime vuosikymmenien aikana käsitteestä on tullut erittäin tärkeä aihe, ei vain yritysmaailman, vaan myös kuluttajien ja akateemisen yhteisön keskuudessa. Kasvava huoli vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta on saanut valtioita kiristämään lainsäädäntöä yhteiskuntavastuuraportoinnin osalta. Pohjoismaissa tämä onkin johtanut siihen, että suurilta, yleisen edun kannalta merkittäviltä yhtiöiltä, kuten julkisilta osakeyhtiöltä, pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä vaaditaan vastuullisuusraportointia. Kasvava huomio yhteiskuntavastuuta kohtaan on myös herättänyt kiinnostusta, varsinkin yritysten ja sijoittajien näkökulmasta siihen, millainen vaikutus yhteiskuntavastuukäytännöillä on yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, ja onko yhteiskuntavastuullisuuskäytäntöjen omaksuminen taloudellisesti kannattavaa.

Aikaisemmat tutkimukset näyttävät, että yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välillä on negatiivinen suhde pohjoismaisella rahoitustoimialalla. Mahdollisena selityksenä negatiiviselle suhteelle nähdään se, että kestävän kehityksen käytännöt vaativat pitkän aikavälin investointeja, jotka vaikuttavat käänteisesti taloudelliseen suorituskykyyn. Kuitenkin tutkimuksia yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välisestä suhteesta, jossa tarkastelun kohteena ovat pohjoismaiset rahoitusalan yrityksen, löytyy harvakseltaan, eikä tutkimusaineistoa ole tarpeeksi, jotta voitaisiin tehdä varmoja johtopäätöksiä.

Tässä tutkielmassa tutkitaan pohjoismaisen rahoitustoimialan yritysten yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn suhdetta vuosina 2019–2023. Kaikki tämän tutkielman aineisto niin yhteiskuntavastuullisuudesta kuin taloudellisista luvuista haettiin LSEG Workspace -tietokannasta maaliskuussa 2025. Taloudellista suorituskykyä mitataan sijoitetun pääoman tuottoasteella (ROIC), oman pääoman tuottoasteella (ROE), koko pääoman tuottoasteella (ROA), osakekohtaisella tuloksella (EPS). Puolestaan vastuullisuutta tarkastellaan sekä ESG-kokonaispisteytyksellä että erikseen sen kolmella osa-alueella eli ympäristövastuu, sosiaalisen vastuu ja hallintotavat.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välinen yhteys ei ole yksiselitteinen, vaan vaihtelee sekä vastuullisuuden osa-alueiden että taloudellisten mittareiden mukaan. Valtaosa ESG-kokonaispisteiden ja taloudellisten tunnuslukujen välisistä yhteyksistä osoittautui heikoiksi sekä tilastollisesti ei-merkitseviksi. Poikkeuksena tästä, EPS:n ja ESG-kokonaispisteiden välillä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä negatiivinen yhteys. Tarkemmin ESG:n eri ulottuvuuksia tarkastellessa, tulokset osoittivat ympäristövastuun olevan merkittävässä negatiivisessa yhteydessä ROIC:n ja ROA:n kanssa. Toisaalta sosiaalisen vastuun ja ROIC:n välillä havaittiin tilastollisesti merkittävä positiivinen yhteys ja lähes merkitsevä positiivinen yhteys ROA:n kanssa. Sen sijaan hallintotapojen osa-alueella ei havaittu tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä taloudellisiin suorituskykymittareihin.