Sähkötoimiala ja -yhtiöt murroksessa

Ladataan...
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.

Kuvaus

Sähkötoimiala on ollut tavallista voimakkaammassa muutoksessa sähkömarkkinalain voimaantulosta 1995 lähtien. Markkinoiden vapautuminen, ilmastopolitiikan kiristyminen, teknologian kehitys sekä asiakasodotuksen muutokset ovat haastaneet erityisesti perinteisiä, kaupunkien omistamia sähköyhtiöitä uudistamaan rooliaan ja toimintamallejaan. Tämä tutkielma tarkastelee, että onko kysymys sähkötoimialan ja -yhtiöiden murroksesta ja miten nämä yhtiöt ovat sopeutuneet toimintaympäristön muutoksiin ja millaisia strategisia valintoja yhtiöt ovat tehneet vastatakseen alan muutoksiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja ja dokumenttiaineistoa. Aineistona toimivat yhdeksän Suomalaisen kaupunkien omistaman sähköyhtiön vuosikertomukset, strategiadokumentit ja verkkosivujen sisältö vuosilta 2018—2023 sekä seitsemän sähköyhtiön toimitusjohtajan asiantuntijahaastattelut. Lisäksi oli tutustuttu alan toimijoiden julkaisuihin, kuten Fingrid, Casum, Energiavirasto, Energiateollisuus, Energiatalous ja Suomen uusiutuvat. Sähköalan merkityksen takia sähkön hinnasta ja markkinoista on ollut runsaasi uutisointia. Muutosprosessin voimakkuuden toteamiseksi oli koottu myös 31 sähkömarkkinaan liittyvää ja kiinnostavaa lehtiartikkelia. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällön analyysiä, jonka avulla kartoitettiin yhtiöiden strategisia vastauksia toimialan muutoksiin. Tutkielma osoittaa, että kaupunkien omistamat sähköyhtiöt ovat siirtyneet kohti monipuolistuvaa roolia paikallisina energiantuottajina, jakeluverkon kehittäjinä ja ilmastotavoitteiden toteuttajina. Vaikka murros on tuottanut haasteita, se on myös avannut uusia mahdollisuuksia erikoistumiseen, yhteistyöhön ja uudenlaisiin liiketoimintamalleihin. Sähkötoimialan tulevaisuus edellyttää yhtiöiltä ketteryyttä, investointihalukkuutta ja kykyä toimia proaktiivisesti osana kestävää digitaalista energiajärjestelmää. Tutkielma osoittaa, että julkinen omistajuus on sekä etu, että haitta. Etuja voidaan nähdä siinä, että se tuo vakautta yleishyödyllisenä yhtiönä. Yhtiöllä ei ole tavoitteena voiton maksimointi. Se kykenee myymään sähkön jakelun (monopoli) asiakkailleen edulliseen hintaan. Haittana kuntaomistus on silloin, kun toimitaan tehottomasti, tai omistajan taloudellinen tilanne on heikko ja kunnan taloutta paikataan tytäryhtiön osingoilla tai myymällä monopolitoiminta sijoitusyhtiölle. Avainsanat: energialähteet, ilmastonmuutokset, sähköistys, sähköyhtiöt.

URI

DOI

Emojulkaisu

ISBN

ISSN

Aihealue

OKM-julkaisutyyppi