Digitalisaation vaikutus johdon laskentatoimen työnkuvaan

Maailma on muuttunut datakeskeisestä perspektiivistä viime vuosina todella paljon. Datan arvo ja potentiaali on myös tunnistettu yrityksissä, kun sitä voidaan hyödyntää monilla keinoilla. Tämä muutos asettaa paineita myös controllerin työnkuvalle, kun taitovaatimusten tulee mukautua maailman muutosten mukana. Lähinnä tämä tarkoittaa kehittymistä uusien datakeskeisten muutosajureiden tahdissa. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia, millaisin keinoin dataa sekä big dataa voidaan hyödyntää sekä millaisia vaatimuksia datakeskeinen teknologinen kehitys asettaa controllerille niin tänä päivänä kuin myös tulevaisuudessakin. Datakeskeisistä teknologisista muutosajureista tutkimukseen valittiin data-analytiikka, big data, tekoäly, koneoppiminen sekä pilvipalvelut. Pilvipalveluiden tarkastelu jätettiin muita pienempään asemaan aiheen ollessa tunnettu jo vuosien takaa, mutta silti keskeinen datanhallinnalle. Teoriaosuudessa näiden käytön potentiaalia controllerin työnkuvaan pyrittiin hahmottamaan ja saatuja tuloksia verrattiin tulosten tulkinnassa tieteen odotuksiin. Tutkimus toteutettiin johdon laskentatoimen digimenestyjien parissa, jotta saataisiin tietoa parhaiden menestyjien tasolla tällä saralla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että jokainen näistä muutosajureista on hyödynnettävissä johdon laskentatoimeen, mutta kaikista täyttä potentiaalia ei ole lunastettu ja siten vaikutus on jäänyt hyvin pieniksi myös controllerin kyvykkyyksiin. Tällä hetkellä data-analytiikan ja pilvipalveluiden nähdään vaikuttavan controllerin työtehtäviin. Muissa teknologioissa vaikutus jää minimaaliseksi tai sitä ei ole. Silti tulevaisuudessa jokaisen teknologisen muutosajurin nähdään lisäävän vaatimuksia controllerin työnkuvassa. Yhteen tärkeimmistä taidoista controllerille katsotaan nousevan laadukkaan kommunikaation, jotta controller osaa kommunikoida muiden organisaation tiimien kanssa, jotka saattavat esimerkiksi murskata big dataa tai kouluttaa tekoälymalleja. Yhteistyön hyödyntäminen monimutkaisemmissa datakeskeisissä kysymyksissä katsottiin hyväksi menettelytavaksi. Controllerin ei siis katsottu muuttuvan datatieteilijän asemaan vaan lähinnä kommunikoivan heidän kanssaan, mitä dataa tietty malli esimerkiksi tarvitsisi ollakseen parempi. Tässä mielessä siis datasta ymmärtäminen sekä muutosteknologioista ymmärtäminen havaittiin tärkeäksi, jotta laadukas yhteistyö onnistuu. Controllerille katsottiin tulevan myös jonkin verran lisää teknisiä taitoja ja avoimuutta uusia järjestelmiä kohtaan pidettiin tärkeänä. Tärkeäksi havaittiin myös se, että controllerin odotetaan tarjoavan ratkaisuja liiketoiminnallisiin kysymyksiin. Liiketoiminnan ansaintalogiikan ymmärtäminen on siis tulevaisuudessakin controllerilta vaadittava kyky. Havaintojen perustella tulevaisuuden controller on laadukkaasti kommunikoiva liiketoimintakumppani, jolla on tietämystä datasta ja muutosteknologioista, kyky kehittää liiketoimintaa ja avoimuutta uudelle teknologialle.