Verkostoitumista työllisyyden edistämiseksi. Seinäjoen seudun työllisyyskumppanuusverkoston toiminnan arviointi monenkeskisen verkostoitumisen ja kahdenvälisen kumppanuuden kannalta.

Abstract

Seinäjoen seudun työllisyyskumppanuusverkoston rakentuminen alkoi vuonna 1997 kumppanuushankkeena. Vuonna 2000 perustettiin Seinäjoen Seudun Kehittämiskump-panuus ry eri toimijatahojen sitoutumisen parantamiseksi, kumppanuusverkoston tiivis-tämiseksi ja kumppanuusyhteisön uskottavuuden sekä legitiimisyyden vahvistamiseksi. Tutkimustehtävänä on selvittää, onko Seinäjoen seudun työllisyyskumppanuusverkos-ton toimintamalli verkostokirjallisuuden tarkoittamaa monenkeskistä verkostoitunutta toimintaa ja täyttääkö se kahdenväliselle kumppanuudelle määritellyt kriteerit.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on verkostoituminen, jossa käydään läpi ver-kostoitumisen käsitettä, siihen johtavia syitä, verkostoitumisen tarkastelutapoja, monen-keskisten verkostojen kolmea ulottuvuutta, monenkeskisiä yhteistyömalleja, kehitty-mistä sekä riskejä ja ongelmia. Toisena viitekehyksenä on työllisyyskumppanuus, jossa esitellään historiaa, käsitteitä ja kumppanuuden arviointikriteereitä ja mittareita.

Tutkimus on tapaustutkimus, jossa Seinäjoen seudun työllisyyskumppanuusverkoston aktiivisia toimijoita haastateltiin henkilökohtaisesti esittäen kaikille samat monivaiheiset kysymykset. Kysymyksillä kartoitettiin nykytilaa, miten siihen on tultu ja miten ko. asiaa pitäisi muuttaa tai kehittää tulevaisuudessa.

Tutkimuksen tuloksena voidaan monenkeskisen verkostoitumisen osalta todeta, että työllisyyskumppanuusverkosto on verkostojen kaikilla ulottuvuuksilla, strategisella ulottuvuudella, verkostojohtamisen ulottuvuudella sekä sosio-psykologisella ulottuvuu-della, saavuttanut hyvän verkostoitumisen asteen. Kehitys on kokonaisuudessaan ollut positiivista. Kahdenvälisen kumppanuuden mittaristolla tarkasteltuna toiminta osoittaa jonkinasteista kumppanuutta olevan toimijoiden välillä organisationaalisella ja liiketoi-minnallisella ulottuvuudella. Mittaristo on kuitenkin kehitetty yritysten kahdenvälisen kumppanuuden mittaamiseen, joten se ei oikein hyvin toiminut kumppanuusverkoston toiminnan mittaamisessa.