Palveleva johtaminen ja työn imu
Ladataan...
790.63 KB
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan palvelevan johtamisen ja työn imun välistä yh-teyttä suomalaisissa, pääosin korkeakoulutetuista asiantuntijoista koostuvissa organisaatiois-sa. Johtamisen rooli työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa on noussut keskeiseksi tutki-musaiheeksi muuttuvassa työelämässä, ja palveleva johtaminen edustaa ihmislähtöistä joh-tamissuuntausta, jossa korostuvat alaisten tarpeiden tunnistaminen ja kehityksen tukemi-nen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta keskeisestä kokonaisuudesta. Palve-levaa johtamista tarkastellaan van Dierendonckin ja Nuijtenin Servant Leadership Survey -mittariston neljän ulottuvuuden kautta: voimaannuttaminen, vastuuttaminen, nöyryys ja anteeksianto. Työn imua lähestytään Schaufelin ja muiden kolmiulotteisen määritelmän avul-la, jossa työn imu koostuu tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Teoreetti-sina taustamalleina toimivat työn vaatimusten ja voimavarojen malli sekä sosiaalisen vaih-dannan teoria, joiden avulla tarkastellaan johtamisen ja työn imun välisiä mekanismeja.
Tutkimus on kvantitatiivinen poikittaistutkimus. Aineisto on kerätty joulukuussa 2019 – tam-mikuussa 2020 sähköisesti toteutetulla Webropol-kyselyllä osana Turun kauppakorkeakoulun Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimushanketta. Vastaajia on 155 HENRY ry:n jäse-norganisaatioista. Palvelevaa johtamista mitataan SLS-mittaristolla ja työn imua UWES-9-mittarilla. Analyysimenetelminä käytetään faktorianalyysia, reliabiliteettitestausta, korre-laatioanalyysia sekä lineaarista regressioanalyysia IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että palveleva johtaminen tukee työn imua erityisesti työn voimavarojen kautta. Käytännön johtamistyössä erityisesti voimaannuttamisen käytän-teisiin panostaminen on perusteltua, kun tavoitteena on vahvistaa asiantuntijoiden motivaa-tiota, sitoutumista ja työnimun kokemista. Tutkimuksen rajoituksina tunnistetaan poikkileik-kausasetelma, yhteisvarianssin riski sekä aineiston rajautuminen HENRY ry:n jäsenorganisaa-tioihin.
