Johtamisen merkitys turvallisuuskulttuurin muodostumisessa lentoliikenteessä

Abstract

Lentoliikenteessä turvallisuuskulttuuri on keskeinen osa turvallista ja kestävää liiketoimintaa. Historiassa tapahtuneet onnettomuudet ovat osoittaneet, että organisaatio- ja johtamistekijät vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden turvallisuuteen, mikä on johtanut turvallisuuskulttuurin merkityksen tunnistamiseen. Vahvan turvallisuuskulttuurin on todettu parantavan organisaatioiden tehokkuutta ja suorituskykyä. Turvallisuuskulttuuri käsitetään turvallisuuteen liittyvinä arvoina, toimina ja käyttäytymismalleina, joihin sitoudutaan organisaation kaikilla tasoilla. Ilmailu on turvallisuuskriittinen ala, jonka toimintaa ohjaavat lukuisat viranomaismääräykset ja standardit, joilla pyritään varmistamaan turvallinen liiketoiminta. Turvallisuudenjohtaminen ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat myös tiukasti säänneltyjä ilmailussa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmät tukevat riskinhallintaa, vaarojen tunnistamista ja turvallisuuden jatkuvaa, johdonmukaista kehittämistä organisaatioissa.

Lentoliikenneorganisaatiot ovat monimutkaisia sosioteknisiä järjestelmiä. Järjestelmä koostuu teknisistä, inhimillisistä ja organisatorista tekijöistä, joita tulee hallita ja johtaa tehokkaasti. Johtamisella on todettu olevan merkittävä vaikutus turvallisuuskulttuurin muodostumisessa. Turvallisuuskulttuurin muodostuminen edellyttää johdon sitoutumista, avointa ja selkeää viestintää, johdonmukaisuutta sekä ennen kaikkea johdon esimerkkiä turvallisuuteen liittyvissä asenteissa ja käyttäytymisessä. Keskeistä on myös turvallisuuden priorisointi ennen taloudellisia tavoitteita. Oikeudenmukaisuus ja just culture -käsite liittyvät olennaisesti ilmai-lun turvallisuuskulttuuriin ja turvallisuuskulttuurin muodostumista edistävään johtamiseen. Oikeudenmukainen kulttuuri tarkoittaa työympäristöä, jossa työntekijät ovat avoimia raportoimaan virheistä ilman pelkoa syyllistämisestä. Oikeudenmukaisen kulttuurin muodostuminen edellyttää luottamusta työntekijöiden ja johdon välillä. Keskeinen ajatus on, että syyllistämisen sijaan tarkastellaan niitä olosuhteita ja organisaatiotekijöitä, jotka ovat virheiden taustalla.