Henkilöyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää henkilö-yhtiön osakeyhtiöksi muuttamiseen liittyvää verotusta ja menettelyä sekä tärkeimpiä syitä, jotka johtavat muodonmuutoksen toteuttamiseen. Tutkielman pääpaino on niissä vero-oikeudel-lisissa asioissa, jotka on otettava huomioon muodonmuutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näiden lisäksi tutkielmassa selvitetään muodonmuutokseen liittyviä yhtiöoikeudellisia vaatimuksia.

Henkilöyhtiön osakeyhtiöksi muuttamisen alkuun-panevana tekijänä on yleensä yhtiömiesten ankaraksi muodostunut verotus. Muodonmuutos, joka toteutetaan TVL 24 §:ssä säädetyllä tavalla, ei aiheuta välittömiä veroseuraamuksia lukuunottamattta toimintavarauksen tuloutumista. Veroseuraamusten välttämiseksi on muodonmuutos toteutettava yhtiöoikeudellisesti moitteet-tomasti sekä yrityksen identtisyys ja tase-jatkuvuus säilyttäen. Jos jokin näistä TVL 24 §:ssä säädetyistä edellytyksistä ei täyty muodon-muutoksessa, henkilöyhtiö purkautuu verotuk-sellisesti, minkä seurauksena yhtiömiehille aiheutuvat veroseuraamukset ovat yleensä ankaria.

Henkilöyhtiöstä osakeyhtiöön siirtyvien varojen on katettava siirtyvät velat sekä tuleva osakepääoma. Koska varat saadaan arvostaa niiden todennäköisiin luovutushintoihin, voidaan osake-yhtiöksi muuttaa myös sellainen henkilöyhtiö, jonka kirjanpidollinen oma pääoma on negatii-vinen. Varat, joita ei tarvita muodonmuutoksen toteuttamiseksi, kannattaa nostaa henkilö-yhtiöstä ennen muodonmuutosta, koska muutoin yhtiömiesten nostamattomat voittovarat verotetaan toiseen kertaan osakeyhtiön täydennysverona. Koska muodonmuutos katkaisee henkilöyhtiön verovuoden, voidaan muutoksen ajoituksella vaikuttaa yrityksestä muutosvuonna saatujen pääomatulojen määrään. Henkilöyhtiön ja osakeyhtiön verovuosien päättyessä samana kalenterivuonna omistajat voivatkin saada pääomatuloa kahteen kertaan saman nettovarallisuuden perusteella.

Tutkielman lähdeaineistona on käytetty ensisijaisesti suomalaista lainsäädäntöä, minkä apuna on käytetty kotimaista oikeus-kirjallisuutta, oikeustieteellisiä artikkeleita, lain esitöitä, viranomaisohjeita sekä KHO:n ennakkopäätöksiä.