Henkilöstöanalytiikan tunnistaminen ja mahdollisuudet julkisen terveydenhuollon henkilöstöhallinnossa

Abstract

Datan käyttö paremman henkilöstöhallinnon luomiseen on kerännyt viime vuosina paljon kiinnostusta. Dataan, tietoon ja kehittyneisiin analyyseihin perustuvaa henkilöstöjohtamista kutsutaan henkilöstöanalytiikaksi. Parhaimmillaan henkilöstöanalytiikasta on laaja-alaista hyötyä koko organisaatiolle. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden työvoimatarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja henkilöstön rekrytointiongelmat ovat jo nyt sosiaali- ja terveysalalla aloista yleisimpiä. Henkilöstöanalytiikalla voidaan hakea ratkaisuja hyvinvointialueiden henkilöstöongelmiin. Tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten henkilöstöanalytiikka tunnistetaan julkisen terveydenhuollon henkilöstöhallinnossa ja mitä mahdollisuuksia ennustava henkilöstöanalytiikka luo terveydenhuollon henkilöstöhallintoon. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää henkilöstöanalytiikan tunnistamisen tasoa terveydenhuollon henkilöstöhallinnossa, sekä kartoittaa ennustavan henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksia terveydenhuollon henkilöstöhallinnon työkaluna. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa sovellettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkielman aineisto kerättiin hyvinvointialueiden henkilöstöhallinnon asiantuntijoilta verkkopohjaisella kyselylomakkeella, jonka vastaukset analysoitiin SPSS tilastotieteellisellä analysointiohjelmistolla. Aineistoa tarkasteltiin kuvailevilla tilastomenetelmillä sekä Spiermanin korrelaatiokertoimella, joiden avulla luotiin tutkielman tulokset. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka henkilöstöanalytiikan käsite ja sen potentiaali tunnistetaan hyvinvointialueilla pääosin, sen käytännön soveltaminen ja hyödyntäminen on vajaata. Henkilöstöanalytiikan käyttöä voitaisiin lisätä ja kehittää, jos hyvinvointialueiden asiantuntijoilla olisi käytössään enemmän aikaa tulkita, kerätä ja analysoida dataa. Erityisesti ennustavalla henkilöstöanalytiikalla voitaisiin saavuttaa hyötyä esimerkiksi henkilöstötarpeiden ennakoimisessa, työvoiman suunnittelussa sekä henkilöstön sitouttamisessa ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Lisäksi sillä voitaisiin edistää palveluiden tarjontaa, resurssien optimaalista käyttöä sekä strategista päätöksentekoa. Hyvinvointialueiden panostaminen tietomyönteiseen organisaatiokulttuuriin, sekä koulutus ja ohjaus henkilöstöanalytiikan käytöstä voivat edesauttaa hyvinvointialueiden kohtaamissa henkilöstöhallinnon ongelmissa.