Peruskoulujen muutosjohtaminen rehtorien näkökulmasta : Tarkastelussa esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus hallituskaudella 2023–2026
Pysyvä osoite
Kuvaus
Tämän hallintotieteiden pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ja selvittää, mitä onnistunut muutosjohtaminen vaatii peruskoulujen rehtoreilta ja toisaalta, millaisia haasteita peruskoulun muutosjohtamiseen liittyy rehtorien näkökulmasta. Peruskoulun muutosjohtamisen onnistumisen edellytyksiä ja haasteita tarkasteltiin vuosien 2023–2026 hallituskaudella toteutettavan esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen kautta. Uudistusta koskeva lainsäädäntö ja päivitetyt opetussuunnitelmat astuivat pääsääntöisesti voimaan 1.8.2025. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitä esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen muutosjohtaminen vaatii rehtorilta? ja Millaisia haasteita esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen muutosjohtamiseen liittyy rehtorin näkökulmasta?
Tutkielmassa hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiiviseen eli laadulliseen tutkimukseen kuuluvaa puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän rehtoria syyskuussa vuonna 2025. Litteroitua tutkimusaineistoa kertyi yhteensä 62 sivua. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa eli abduktiivista sisällönanalyysia. Sisällönanalyysia ohjaavaksi teoriaksi valikoitui tässä pro gradu -tutkielmassa koostettu teoriasynteesi muutosjohtamisprosessin eri vaiheista, jotka olivat muutoksen valmistelu- ja suunnitteluvaihe, toteuttamisvaihe ja institutionalisointivaihe. Arviointi ja viestintä muodostivat muutosjohtamisprosessin tukielementit. Kyseiset tekijät muodostivat analyysin yläluokat.
Tutkimuksen päätulokset ensimmäisen tutkimuskysymyksen eli rehtorin muutosjohtamisen onnistumisen edellytyksien osalta kytkeytyivät jaettuun johtajuuteen, muutoksen hahmottamiseen kehittämistoimintana ja jaetun vision rakentamiseen viestinnän avulla. Kouluorganisaatioiden kohtaama jatkuva muutoksellisuus ja lisääntyneet vaatimukset edellyttävät rehtorien muutosjohtamiselta verkostomaista yhteistyötä, vastuun ja osaamisen jakamista, muutosvalmiutta sekä jatkuvaa, reflektoivaa kehittämistä. Lisäksi rehtoreiden tulee luoda jaettua ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kouluorganisaatiota kehitetään ja millaiset ovat sen kirkastetut tavoitteet merkityksineen. Tutkimuksen päätulokset toisen tutkimuskysymyksen eli rehtorin muutosjohtamisen haasteiden osalta kytkeytyivät uudistuksen kiireelliseen aikatauluun ja keskeneräisyyteen, resurssien puutteeseen sekä uudistuksen mukaisen toimintakulttuurin juurruttamiseen. Merkittävä haaste uudistusta koskevassa muutosjohtamisessa liittyy siihen, että uudistusta jouduttiin lähtemään valmistelemaan ja toteuttamaan kiireessä ilman varsinaisia reunaehtoja. Toiseksi valtakunnallisten resurssien epätasainen jakautuminen asettaa peruskoulut verrattain erilaisiin tilanteisiin resurssien priorisoinnin ja uudelleen järjestämisen osalta. Viimeiseksi rehtoreiden muutosjohtamista haastaa uudistuksessa painotettavan yhteisopettajuuden toimintakulttuurin juurruttaminen osaksi kouluorganisaation rakenteita.