Informaatiovaikuttamisen torjunnan visuaalinen viestintä : Amnesty Suomen Gazan sodan kuvasto Instagramissa

Kansalaisjärjestöt koetaan yleisesti luotettavina ja riippumattomina tietolähteinä. Näin ollen niiden rooli informaatiolähteinä on merkityksellinen tilanteissa, joissa tiedon määrä on suurta eikä tiedon oikeellisuudesta voida olla täysin varmoja. Esimerkiksi sodat ovat tällaisia tilanteita. Lokakuussa 2023 alkaneessa Gazan sodassa virheellistä tietoa on esiintynyt muun muassa informaatiovaikuttamisen muodossa. Informaatiovaikuttaminen on järjestelmällistä virheellisen tiedon levittämistä, jonka tarkoituksena on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä visuaalisen viestinnän kyvystä torjua informaatiovaikuttamista. Aineisto koostuu Amnesty Suomen Instagramissa vuonna 2024 julkaistuista visuaalista sisällöistä koskien Gazan sotaa sekä viestintäasiantuntijan haastattelusta. Tutkimusmenetelmänä visuaalisten sisältöjen analysoinnissa on semioottinen analyysi ja haastattelun analysoinnissa laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tapaus antaa tietoa organisaatioiden mahdollisuudesta torjua visuaalisesti informaatiovaikuttamista. Visuaalisista sisällöistä tunnistettiin neljä tiedon välittämisen tapaa, joita ovat metaviestinnällisyys, symbolisuus, dokumentaarisuus ja kertomuksellisuus. Metaviestinnällisyys on tekstin ja värien käyttöä, joilla visuaaliseen viestintään sisällytetään suoria väitteitä, yksityiskohtaista tietoa sekä tunnetta vakavuudesta, surusta ja uhasta. Symbolisuudella syvennetään esitettyjä väitteitä ja vahvistetaan sanomaa kuvallisilla valinnoilla. Dokumentaarisuudella seurataan tapahtumia ja näytetään sodan seurauksia konkreettisesti, jotta sodan mittakaavat havainnollistuvat vastaanottajalle. Kertomuksellisuutta luodaan sekä näyttämällä vuorovaikutusta että kertomalla suoria henkilökertomuksia. Kertomuksellisuudessa välitetään tietoa nojautumalla inhimillisyyteen ja luomalla samaistumispintaa vastaanottajalleen. Tutkimukseni osoittaa, että visuaalisella viestinnällä on piirteitä, jotka toimivat informaatiovaikuttamisen kentällä. Visuaalisessa viestinnän uskottavuuden rakentumisessa tukeudutaan yksityiskohtaisuuteen, toistuvuuteen ja yleismaailmallisiin arvoihin. Tapahtumia ja väitteitä havainnollistetaan kuvavalinnoilla ja lukunostoilla, jotta vastaanottajan ymmärrystä tapahtumista saadaan kasvatettua. Lisäksi vastaanottajan tunnekokemuksen synnyttäminen on keskiössä tiedon uskottavuuden vahvistamisessa.