Työtyytyväisyyden tutkiminen: Aiempien tutkimusten ja teorioiden pohjalta rakennettu case-yrityksen työtyytyväisyystutkimus

Abstract

Työtyytyväisyyteen voidaan liittää kolme näkökulmaa – yksilön, työyhteisön sekä yh-teiskunnan. Tässä tutkimuksessa syvennytään tarkemmin juuri yksilön kokemaan työtyytyväisyyteen sekä jossain määrin myös työyhteisön työtyytyväisyyteen. Työtyy-tyväisyyttä mitattiin tässä tutkimuksessa työympäristön, tiedonkulun, johtamisen, työ-tehtävien, palkkauksen, kehittymismahdollisuuksien, yhteistyön yrityksen sisällä, työn kuormituksen, yrityskuvan sekä yrityksen toimivuuden näkökulmista. Tarkemman tar-kastelun alla on työtyytyväisyyteen vaikuttavat seikat, joihin yrityksen ja sen johdon on toimillaan mahdollista vaikuttaa.

Työtyytyväisyyttä on tutkittu jo 1900–luvun alkupuolelta lähtien, ja voidaankin sanoa sen olevan yksi tutkituimmista työoloihin ja työpsykologiaan liittyvistä aiheista. Aiko¬jen kuluessa työtyytyväisyyden näkökenttä on laajentunut, kun vanhojen tutkimus¬tulosten pohjalta on kehitelty uusia ajatuksia. Vielä tänä päivänä ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä työtyytyväisyyden teoriaa, vaikka pyrkimystä teorioiden yhdistämiseen on ollut. Tämä kertoo osaltaan myös käsitteen moninaisuudesta ja laajuudesta. Tällä tutki¬muksella pyritään antamaan lukijalle mahdollisimman laaja kuva työtyytyväisyyden tutkimisen kentästä, ja eri näkökulmista ja teorioista joita työtyytyväisyyteen on liitetty.

Empiriaosassa esitellään yhden yrityksen toimihenkilöille tehty työtyytyväisyyskysely sekä kyselyn tulokset. Työtyytyväisyyskysely on pyritty rakentamaan yhdessä yrityksen edustajien kanssa mahdollisimman toimivaksi mittariksi, jonka tarkoituksena on selvit¬tää sen hetkinen työtyytyväisyyden tila kohderyhmässä. Aikaisempia tutkimuksia juuri tämän ryhmän työtyytyväisyyteen liittyen ei ole yrityksessä tehty. Mittaria tehdessä huomioitiin myös kyselyn toistettavuus, koska yrityksen tarkoituksena on jatkossa suo-rittaa vastaava työtyytyväisyyskysely vuosittain.

Tutkimuksen lopussa on kyselyn tulokset johtopäätöksineen. Kehittämisehdotukset on pyritty muokkaamaan konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi, joista yrityksen on mah-dollista aloittaa työtyytyväisyyskyselyn tulosten mukainen työtyytyväisyyttä kehittävä toiminta.