MUUTOS JA SEN VIESTINTÄ - Osastonhoitajien näkökulmia sairaalorganisaation muutoksista ja muutosten sisäisestä viestinnästä Vaasan keskussairaalassa

Abstract

Elämme muutosten maailmassa. Muutoksista on tullut jokaisen työyhteisön arkipäivää, niin myös sairaalaorganisaatioissa. Muutospaineita toimintaan luovat hyvin moninaiset tekijät. Niitä voivat olla niin taloudelliset, tekniset, rakenteelliset kuin myös hallinnolliset syyt. Sairaalaorganisaatiossa tapahtuvia muutoksia ei voi ajatella ilman siinä toimivia ihmisiä. Esimiehillä on tärkeä rooli muutosten aikaansaamisessa. Muutosten ymmärtämiseen ja toteuttamiseen tarvitaan keskinäistä viestintää. Viestintä on siis oleellinen osa muutosta. Viestinnän tehtävä muutoksessa on auttaa työyhteisöä ymmärtämään muutoksen tarpeellisuus ja tukea näin muutosten saavuttamisessa. Muutokset sekä muutosten sisäinen viestintä sairaalamaailmassa pitävät sisällään aina kompleksisuuden elementin.

Tämän tutkimuksen teoreettisen osuuden pyrkimyksenä on ollut selvittää, mitä muutos ja sen sisäinen viestintä tarkoittavat kompleksisessa sairaalaorganisaatiossa. Työn teoreettisessa osassa muutosta ja sisäistä muutosviestintää tarkasteltiin laajan kirjallisuuskatsauksen avulla. Tarkastelukohteina olivat muun muassa muutoksen ja viestinnän käsitteet, sairaalamaailman erityispiirteet ja kompleksisuus, muutosprosessi sekä viestinnän erilaiset ulottuvuudet. Tutkimuksen teoreettinen osuus on ollut pohjana tutkimuksen empiiriselle osuudelle, jota analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimuskohteena oli Vaasan keskussairaala ja siellä työskentelevät osastonhoitajat, joista valittiin satunnaisella otannalla 15 osastonhoitajaa tutkimukseen mukaan. Tutkimuksessa kartoitettiin puolistrukturoidulla haastattelulla osastonhoitajien näkökulmia siitä, miten he kokivat muutoksen, ja sen sisäisen viestinnän omassa organisaatiossaan. Lisäksi pyrittiin saamaan vastauksia siihen, miten viestintää voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa on kulkenut kompleksisuuden käsite mukana niin teoreettisessa pohdinnassa kuin myös tutkimuksen sisällönanalyysissa.

Osastonhoitajat kokivat muutokset jatkuvina ja ajoittain myös päällekkäisinä. Osastonhoitajan roolilla ja oikealla asenteella nähtiin olevan oleellinen merkitys muutosten onnistumisessa. Muutosten perusteleminen nähtiin erittäin tärkeänä tekijänä muutosten onnistumiselle, sillä se auttaa osastonhoitajia ja alaisia näkemään muutosten tarkoituksen ja tavoitteet sekä sitoutumaan muutokseen. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa muutoksiin antaa tunteen osallisuudesta. Myös palaute ja sen kaksisuuntaisuus nähtiin tärkeänä. Viestintä koettiin kiinteänä osana muutosta. Varsinkin sen oikea-aikaisuudella on suuri merkitys muutoksen onnistumisessa. Dialogisuus ja kasvokkaisuus koettiin viestinnän tehokkuutta lisäävänä tekijänä. Sähköisten viestimien osuus todettiin olevan tärkeä osa päivittäisviestintää. Johdon näkyvyyttä kaivattiin muutoksissa vielä enemmän, sillä se antaa tunteen toiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Aika oli muutoksissa ja muutosten sisäisessä viestinnässä oleellinen tekijä, jonka koettiin olevan kuitenkin hyvin usein rajallista. Aikaa tarvittaisiin muutosten läpiviemiseen enemmän. Viestinnän osalta odotettiin parempaan muutosten ennakointia ja riittävän ajoissa annettua informaatiota. Aika nousi hyvin usein muutoksissa ja sisäisessä viestinnässä jopa kriittiseksi tekijäksi.