En systemisk-funktionell analys av språkbads- och CLIL-elevers skriftliga produktion

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan kahteen erilaiseen kaksikieliseen koulutusohjelmaan osallistuvien oppilaiden kirjallista tuotantoa. Koulutusohjelmat, johon oppilaat osallistuvat, ovat CLIL (Content and Language Integrated Learning) ja kielikylpy. Tarkoituksena on tutkia kuinka oppilaat käyttävät sekä englannin että ruotsin kieltä. Kohdekielenä on kielikylvyssä ruotsin kieli ja CLIL-ohjelmassa englannin kieli. Aineistoni koostuu Merenkurkun koulussa kerätyistä teksteistä. Englanninkielisiä tekstejä on 31 kappaletta, joista 15 on kielikylpyoppilaiden kirjoittamia ja 16 CLIL- oppilaiden kirjoittamia. Ruotsinkielisiä tekstejä on 30 kappaletta, joista 17 on kielikylpyoppilaiden ja 13 CLIL-oppilaiden kirjoittamia.

Tutkielman analyysissa käytän apuna systeemis-funktionaalista kielioppia, joka tutkii sitä, minkälaisen kuvan todellisuudesta ihminen luo kielenkäytöllään. Tavoitteeni on selvittää kolme asiaa: (1) minkälaisia prosesseja kielikylpy- ja CLIL-oppilaat käyttävät teksteissään, (2) onko ryhmien välillä määrällisiä ja laadullisia eroja prosessien käytössä sekä (3) esiintyykö aineistossa kieliopillisia metaforia ja jos esiintyy, niin minkälaisia. Kieliopillinen metafora on inkongruentti ilmaisutapa, jossa esimerkiksi verbi ilmaistaan substantiivilla.

Keskeisin tulos on se, että oppilaat käyttävät molemmissa ryhmissä molemmilla kielillä enimmäkseen luonnehtivia ja identifioivia suhdeprosesseja. Toiseksi eniten esiintyy fyysisiä tapahtumia kuvaavia materiaalisia prosesseja. Tämän jälkeen eniten esiintyy mentaalisia prosesseja, jotka kuvaavat jotain ihmisen pään sisällä tapahtuvaa. Myös verbaalisia ja olemassaoloa kuvaavia prosesseja esiintyy, mutta niiden määrä on kuitenkin pieni. Ryhmien välillä ei esiinny laadullisia eroja prosesseissa, mutta määrällisesti kielikylpyoppilailla esiintyy enemmän prosesseja ruotsinkielisissä teksteissä kuin CLIL-oppilailla, ja CLIL-oppilailla esiintyy enemmän prosesseja englanninkielisissä teksteissä kuin kielikylpyoppilailla. Oppilaiden teksteissä esiintyy kieliopillisia metaforia, mutta niiden määrä on kuitenkin vähäinen. Oppilaiden teksteissä esiintyy joitakin yksittäisiä nominalisaatioita ja adjektivisaatioita, mikä vastaa Rosvallin (2013) tutkimuksen tuloksia.