ESG-raportoinnin tason vaikutus tilintarkastuspalkkioihin : Hallintotapa moderoivana tekijänä suomalaisissa pörssiyhtiöissä (2015-2024)
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Yritysten vastuullisuusraportointi ja ESG-tekijät (Environmental, Social and Governance) ovat viime vuosina nousseet keskeiseksi osaksi yritysten, sijoittajien ja muiden sidosryhmien päätöksentekoa. ESG-raportoinnin laajeneminen sekä sitä koskevan sääntelyn tiukentuminen ovat lisänneet raportointiin liittyviä vaatimuksia ja vaikuttaneet samalla tilintarkastuksen rooliin sekä tarkastettavan tiedon määrään. Tämä kehitys on herättänyt kysymyksiä siitä, miten yritysten vastuullisuussuoriutuminen ja raportoinnin laajuus vaikuttavat tilintarkastuksen työmäärään ja kustannuksiin. Aiempi tutkimus ESG-tekijöiden ja tilintarkastuspalkkioiden välisestä suhteesta on tuottanut osin ristiriitaisia tuloksia, eikä ilmiötä ole vielä juurikaan tarkasteltu suomalaisessa kontekstissa.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten yritysten ESG-raportoinnin taso on yhteydessä tilintarkastuspalkkioihin suomalaisissa pörssiyhtiöissä sekä arvioida, muuttaako yrityksen hallintotavan laatu tätä yhteyttä. Tutkimusasetelma ja hypoteesit pohjautuvat soveltuvin osin Moussan (2024) esikuva-artikkeliin, mutta analyysi toteutetaan suomalaisella aineistolla hyödyntäen London Stock Exchange Group (LSEG) tietokantaa.
Tutkimusaineisto koostuu suomalaisista pörssiyhtiöistä vuosilta 2015–2024. Rahoitusalan yhtiöt on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena empiirisenä analyysina. Aineistoa analysoidaan käyttäen regressioanalyysia ja kiinteiden vaikutusten paneelimallia. Regressiomalleissa selitetään tilintarkastuspalkkioita ESG-pisteiden, taloudellisten tekijöiden ja hallintotapamuuttujien avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei yrityksen ESG-pisteiden tasolla ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilintarkastuspalkkioihin suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Myöskään hallintotavan tasolla ei havaittu olevan suoraa vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin eikä moderoivaa vaikutusta ESG-tekijöiden ja palkkioiden välisessä suhteessa. Sen sijaan yrityksen koko ja kannattavuus osoittautuivat selvästi merkitseviksi tilintarkastuspalkkioiden selittäjiksi, mikä on linjassa aiemman tilintarkastuspalkkioita koskevan tutkimuskirjallisuuden kanssa.
Tutkielma täydentää aiempaa ESG- ja tilintarkastustutkimusta tarjoamalla uutta empiiristä näyttöä suomalaisesta toimintaympäristöstä. Tulokset viittaavat siihen, että tilintarkastuspalkkioiden muodostumisessa korostuvat edelleen yrityksen taloudelliset ominaisuudet, kun taas ESG- ja hallintotekijöiden vaikutus jää vähäisemmäksi.