Eettinen johtaminen organisaatioissa – arvojen ja realiteettien jännitteessä

Eettinen johtaminen on julkista hallintoa tarkastellessa merkittävä aihe, sillä se on yhteydessä suoraan kansalaisten luottamukseen, hallinnon oikeutukseen ja organisaatioiden kykyyn toimia kestävästi. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan eettistä johtajuutta kriittisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielmassani viitekehys rakentuu sosiaalisen oppimisen ja sosiaalisen vaihdon teorioista, hyve-etiikasta sekä transformaationaalisen johtamisen näkökulmista. Näiden avulla analysoidaan, millä edellytyksillä eettisyys voi toteutua organisaatioissa, ja mitä mahdollisia rajoitteita sen toteutumiselle on. Tutkielma osoittaa, että eettinen johtaminen voi vahvistaa organisaatioiden johdonmukaisuutta, lisätä työntekijöiden sitoutumista ja hyvinvointia, sekä tukea kansalaisten kokemaa luottamusta. Käytännön tasolla sen toteutumista kuitenkin haastavat erilaiset asiat – kuten resurssien niukkuus, arvoristiriidat sekä institutionaaliset ja kulttuuriset reunaehdot. Eettinen johtaminen ei siten näyttäydy pysyvänä tilana, vaan jatkuvana prosessina, jossa ihanteet ja käytännön realiteetit joutuvat jatkuvasti sovittamaan toisiaan. Keskeinen havainto tutkielmassa on se, että eettinen johtaminen ei ole vain yksittäisen johtajan ominaisuus, vaan se rakentuu organisaatiokulttuurin ja hallinnollisten rakenteiden varaan. Sen merkitys ulottuu yksittäisten organisaatioiden toiminnasta laajemmin koko demokraattisen yhteiskunnan legitimiteettiin ja kestävyyteen.