Dokumenttielokuvan monimuotoisuus televisiossa. Katsaus Dokumenttiprojektin tarjontaan

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen dokumenttielokuvan monimuotoisuutta ja sen ilmenemistä televisiossa. Dokumenttielokuvan monimuotoisuus näkyy niin tyylissä, rakenteessa, tarkoitusperissä kuin suhtautumisessa todellisuuteen. Dokumenttielokuva voi koostua esimerkiksi todellisuutta runollisesti maalailevista kuvista, henkilökohtaisista tunnustuksista tai ongelmien analysoinnista. Lähden työssäni tarkastelemaan sitä, pääseekö tällainen monimuotoinen dokumenttielokuva oikeuksiinsa television esittämän tarjonnan puitteissa. Lähemmän tutkimuksen kohteeksi olen valinnut Yleisradion TV2:n Dokumenttiprojekti-ohjelmapaikan.

Lähestyn aihetta dokumenttielokuvan määrittelyllä, jossa otan huomioon sen erityisyyden niin omana itsenään kuin suhteessa fiktioelokuvaan. Dokumenttielokuvan monimuotoisuutta tarkastelen mallin ja ”äänen” käsitteiden välityksellä. Dokumenttielokuvan kuusi mallia rakentuvat erilaisista rakenteellisista ja tyylillisistä ratkaisuista. ”Äänet” kuvaavat tekijyyden astetta ja dokumenttielokuvan asennetta esittämäänsä kohtaan. Analysoin 12 Dokumenttiprojektin vuonna 2003 esittämää dokumenttielokuvaa erityisesti mallien, ”äänten” ja hieman myös rakenteen näkökulmasta.

Tutkimustulosteni valossa näyttää siltä, että television dokumenttitarjonta keskittyy pääasiassa selittävään, havainnoivaan ja interaktiiviseen malliin. Suosituimmaksi malliksi aineistossani osoittautui havainnoiva malli ja vastaavasti avoin ääni. Myös selittävällä mallilla ja formaalisella äänellä on aineistossani vahva edustus. Refleksiivisten ja performatiivisten piirteiden löytyminen sen sijaan osoittautui huomattavan vähäiseksi. Toisaalta aineistoni dokumenttielokuvien lähempi tarkastelu paljasti sen, miten monipuolisista aineksista ne rakentuvat. Mallien rajat menettävät merkitystään yksittäisten elokuvien tarkastelussa. Eri mallien välillä vallitsee vuorovaikutussuhde ja kokonaisuutena dokumenttielokuva usein puhuu katsojalle heterogeenisellä ”äänellä”. Dokumenttielokuvan kategorisoiminen vain tietyn mallin ja ”äänen” edustajaksi ei tee oikeutta kovinkaan monelle aineistoni dokumenttielokuvalle, mutta teoreettisina välineinä nämä käsitteet auttavat ymmärtämään ja analysoimaan dokumenttielokuvan ominaisuuksia.