Hallituspalkkioiden yhteys yrityksen suorituskykyyn

Abstract

Yritysten hallituksen palkkioiden ja yritysten taloudellisen suorituskyvyn sekä yritysten koon välisestä yhteydestä ei tiettävästi ole tehty akateemisia tutkimuksia Suomessa. Tässä pro gradu –tutkielmassa esitetään empiiristä evidenssiä kyseisistä tilastollisista yhteyksistä Nasdaq Helsinki -arvopaperipörssiin listattujen yhtiöiden osalta.

Corporate Governance –käsitteen perustuksiin kuuluvan agenttiteorian mukaisesti yhtiön päämiehen (eli omistajan) ja päämiehen lukuun juoksevaa liiketoimintaa toteuttavan agentin välillä vallitsee usein intressiristiriita, josta voi syntyä agenttikustannuksia päämiehelle. Lähtökohtaisesti agenttina on pidetty yrityksen ylintä operatiivista johtoa, mutta agentin rooli on joidenkin alan tutkijoiden toimesta siirretty myös yrityksen hallitukselle, joka vastaa viime kädessä omistajille hyvän hallinnon toteuttamisesta. Agenttiteorian uudelleen muotoilua, ja siitä seuraavaan tulosvastuuajatteluun perustuvia aiempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia on tehty muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Portugalissa, Malesiassa ja Indonesiassa. Tutkimusten tulokset ovat osoittaneet positiivista tilastollista riippuvuutta hallituspalkkioiden ja koon välillä. Sen sijaan palkkioiden ja yritysten suorituskyvyn välisen yhteyden on havaittu olevan vaikeammin todennettavissa, joskin viitteitä positiiviseen yhteyteen on useiden tutkimusten tuloksissa ilmennyt.

Tässä tutkielmassa on lähdetty selvittämään, lineaarisen regressioanalyysin avulla, kuudenkymmenen Helsingin arvopaperipörssiin listatun yrityksen hallituspalkkioiden ja suorituskyvyn sekä koon välistä tilastollista yhteyttä. Tutkimustulosten mukaan yrityksen liikevaihdolla mitatun koon ja hallituspalkkioiden välillä vallitsee tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen yhteys. Suorituskyvyn ja hallituspalkkioiden välisen yhteyden havaittiin olevan heikkoa ja pääosin tilastollisesti merkitsemätöntä.