Strateginen johtaminen PK-yrityksissä

Abstract

Strategisesta johtamisesta on tehty valtavasti kirjoja ja tutkimuksia. Valtaosa tehdyistä tutkimuksista keskittyy kuitenkin suuriin yrityksiin ja niiden liiketoimintastrategioihin, sekä funktionaalisiin, niin sanottuihin osastrategioihin. Kirjallisuutta ja tutkimusta koskien erityisesti pk-yrityksiä löytyy hyvin vähän. Pk-yrityksistä puhutaan usein julkisuudessa kasvun moottoreina, uusien työpaikkojen syntysijoina ja kansantalouden näkökulmasta erittäin tärkeinä toimijoina. Siksi oli mielenkiintoista lähteä selvittämään miten strategioita ja strategista johtamista hyödynnetään pk-yrityksissä. Tutkimus pyrkii etsimään vastausta mitkä sisällöt painottuvat pk-yritysten liiketoimintastrategioissa ja millaisia yhteneväisyyksiä näillä sisällöillä on.

Opinnäytetyön alussa määritellään tutkimuksen keskeiset käsitteet kuten pk-yritys, strateginen johtaminen, strategia ja kasvuyritys.

Pk-yrityksen määritelmä on erittäin laaja kattaen käytännössä kaikki yritykset 1-250 henkilöä työllistävien väliltä. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena oli liikevaihtoluokaltaan 3-10 miljoonaa euroa vaihtavat yritykset.

Teoreettinen viitekehitys jakautuu kahteen osaan: perusteorioihin, joita voidaan pitää strategisen johtamisen peruskivinä ja toisaalta uusiin kehityssuuntiin, jotka ovat enemmän menetelmiä kuin teorioita.

Tutkimuslomake lähettiin sähköpostitse viidellesadalle pk-yritykselle maantieteellisesti laajalle alueelle (kriteerinä yrityksen kotipaikka) ja vastaukset saatiin viideltäkymmeneltä yritykseltä. Vastaajat ottivat lomakkeella kantaa miten eri strategisen johtamisen sisällöt painottuvat heidän strategiatyössään tai yrityksensä johtamisessa.

Tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen tutkimus. Eksploratiivinen tutkimus on vähän tunnetulle tutkimusalueelle kohdistuvaa kartoittavaa tutkimusta. Se voi auttaa tutkimuksen suunnittelussa, kuten tiedonkeruumenetelmän ja kohdehenkilöiden valinnassa.

Eksploratiivisesta tutkimuksesta johtopäätöksiä on tehtävä vain varovaisesti. Eksploratiivinen tutkimus voi päätyä myös sellaiseen tulokseen, ettei siinä tarkasteltua tutkimusongelmaa ole olemassa tai tutkimusta ei muutoin ole tarkoituksenmukaista suorittaa. Eksploratiivinen tutkimus voi tapahtua kirjoituspöytätutkimuksena, kuten kirjallisuuskatsauksena tai aiemmin kerätyn datan tutkimisena. Siinä voidaan käyttää välineenä kohderyhmän jäsenten tai avainhenkilöiden kanssa käytyjä epämuodollisia keskusteluja sekä myös pureutuvampia menetelmiä kuten syvähaastattelua, tapaustutkimuksia tai pilottitutkimuksia.

Eksploratiivinen tutkimus soveltuu tilanteisiin, joissa on tarkoitus tutustua ilmiöön tai saada siihen uusia näkökulmia tutkimustehtävän tai hypoteesien täsmällisempää muotoilemista varten. Eksploratiivinen tutkimus tuottaa tutkijalle kokemusta, joka auttaa varsinaisen tutkimuksen muotoilua.

Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta, että kaikki annetut sisältövaihtoehdot saivat vastaajien huomion eli ne koettiin relevantteina sisältöinä. Lisäksi sisällöt voitiin tilastollisin menetelmin jakaa neljään eri ryhmään.