Lapsen asema turvapaikkamenettelyssä

Abstract

Suomessa turvapaikkaa haetaan henkilökohtaisesti poliisin tai rajatarkastusviranomaisen luona. Kun ulkomaalainen on jättänyt turvapaikkahakemuksensa, viranomaiset tutkivat, onko henkilö oikeutetuttu turvapaikkaan. Kun turvapaikanhakijana on lapsi, viranomaisten täytyy huomioida hänen haavoittuvasta asemastaan johtuvat erityistarpeet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn jokaisessa vaiheessa.

Tässä tutkielmassa käsitellään alaikäisiä turvapaikanhakijoita ja heitä koskevan turvapaikkamenettelyn erityispiirteitä. Tarkoituksena on selvittää, miten lasten asema turvapaikkamenettelyssä poikkeaa aikuisten hakijoiden asemasta eli mitä erityisiä kysymyksiä liittyy turvapaikkamenettelyyn, kun kansainvälistä suojelua hakee lapsi. Tutkielman tutkimusmetodina on lainoppi eli oikeusdogmatiikka, jonka tutkimuskohteena on voimassa oleva oikeus. Tutkimuksessa pyritään lainopin keinoin selvittämään turvapaikanhakijalasten menettelyllisiä oikeuksia koskevien säädösten tulkinnallinen sisältö ja systematisoinnin avulla esittämään niistä perusteltuja tulkintakannanottoja. Tutkimus sijoittuu oikeudenalaltaan ulkomaalaisoikeuden alalle.

Lasta koskevassa turvapaikkamenettelyssä täytyy ottaa huomioon lapsen edun ensisijaisuuden periaate eli lapsen edulle tulee antaa asiassa enemmän painoarvoa kuin muille seikoille. Lapsen edun ensisijaisuus tulee aina arvioida ja perustella lasta koskevissa päätöksissä. Lasta tulee myös kuulla, kun arvioidaan lapsen etua. Siitä, mitä käsitteellä lapsen etu tarkoitetaan, ei ole yhtenäistä määritelmää. Koska käsite on epämääräinen ja tulkinnanvarainen, se edellyttää viranomaisen tapauskohtaista harkintaa.

Lapsen edun huomioimisen lisäksi turvapaikkamenettelyssä on säädetty lapsille kuuluvia erityisiä oikeuksia. Lapsen erityistarpeet täytyy huomioida majoitusta tai säilöönottoa järjestettäessä sekä lasta kuultaessa ja turvapaikkapuhuttelussa. Lapsella on oikeus hakemuksen viivytyksettömään käsittelyyn, ja jos lapsi on saapunut ilman vanhempiaan, heidät pyritään lähtökohtaisesti jäljittämään mahdollisimman pian. Ilman huoltajaa tullutta lasta ei saa asettaa nopeutettuun menettelyyn, vaan asia käsitellään aina tavallisessa menettelyssä. Ilman huoltajaa tulleelle lapselle määrätään aina edustaja, joka huolehtii lapsen oikeuksien toteutumisesta. Lapsen ikä voidaan selvittää ikätutkimuksella, jos se on epäselvä ja tutkimus on lapsen edun mukaista.

Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta turvapaikanhakijalasten oikeuksien suojan olevan suhteellisen vahva, sillä lapsille on säännelty turvapaikkamenettelyssä useita erityisiä lapsille kuuluvia oikeuksia. Lasten oikeudet eivät tästä huolimatta täysin toteudu turvapaikkamenettelyssä. Lapsen etua ei arvioida kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä, vaikka se olisi mainittu päätöksessä. Turvapaikanhakijalasten oikeuksiin on kuitenkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota lainsäädännön tasolla.