Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) johdon kehittämisessä. PBL päiväkodinjohtajien kokemana

Abstract

Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) on ollut käytössä maailmanlaajuisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa opetusfilosofiana, oppimisstrategiana ja lähestymistapana 1980-luvulta lähtien. Keskeistä PBL:ssä on sen työelämälähtöisyys, koska siinä oppimisen lähtökohtana toimivat työelämän ongelmat. PBL:n etuja oppimisen kannalta ovat muun muassa tiedon tehokas käsittely, motivoivuus ja käytännönläheisyys. Koska PBL on läheisesti kiinni työelämän haasteissa, on loogista pohtia sen soveltuvuutta myös johdon kehittämistarpeisiin.

Organisaation johdon kehittäminen on nykyään monimuotoista. Pedagogiset menetelmät johdon kehittämisessä ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä ryhmädynamiikkaa ja yhteistoiminnallisuutta suosiviksi ja yksilön sekä ryhmän tutkivaa ja kokemuksellista oppimista korostaviksi. Oppimisen on todettu olevan tehokkainta silloin, kun ongelmia pohditaan yhdessä ryhmässä ja tiedon käsittely tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Koska organisaatioissa joudutaan nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän vaikeiden ongelmatilanteiden eteen työelämän kiihtyvässä muutosvauhdissa, saattaa PBL tarjota ratkaisevia etuja sekä organisaation oppimisessa ja menestymisessä, että myös johdon kehittämisessä.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka ongelmaperustainen oppiminen toimii organisaation johdon kehittämisessä. Tutkimuksessa on haastateltu kymmentä Vaasan kaupungin päiväkodinjohtajaa, jotka osallistuivat Vaasan yliopiston toteuttaman Läike-hankkeen yhteydessä PBL-prosessiin.

Tutkimuksessa PBL koettiin päiväkodinjohtajien ryhmässä käyttökelpoiseksi kehittämisen lähestymistavaksi, mikä vahvisti aiempia tutkimustuloksia PBL:stä. Johdon työssä ilmenevää kiirettä, jaksamisongelmia ja työn yksinäisyyttä voitiin yhdessä jakaa ja pohtia sekä löytää ratkaisuja, millä on oleellinen merkitys myös johtajien kokemaan työhyvinvointiin. Vertaisoppimisen ja yhteisöllisyyden merkitys nousivat johtajien kokemuksissa vahvasti esille. PBL osoittautui toimivaksi vaihtoehdoksi johdon kehittämisessä monipuolisuutensa ja tehokkuutensa vuoksi, mutta sen käyttöönoton suunnitteluun tulee organisaatioissa erityisesti kiinnittää huomiota.