Hankinta-asiakirjojen julkisuus

Abstract

Julkiset hankinnat ovat merkittävä osa Suomen julkista taloutta. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain useilla kymmenillä miljardeilla euroilla ja ne toteutetaan pääasiassa julkisilla varoilla.

Tutkielmassani käsittelen julkisissa hankinnoissa syntyvien hankinta-asiakirjojen julkisuutta. Hankinta-asiakirjat ovat merkittävä osa julkista hankintaa, sillä ne käsittävät julkisen hankinnan kokonaisuudessaan. Hankinta-asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkista valtaa käyttävän hankintayksikön hallussa olevia asiakirjoja.

Tutkielmassani tarkastelen hankinta-asiakirjojen julkisuutta sitä sääntelevän julkisuuslain avulla. Julkisia hankintoja säätelevässä hankintalaissa viitataan julkisuuslakiin koskien siinä ilmenevien asiakirjojen asiakirjajulkisuutta. Julkisuuslaki on yleislaki, joka sääntelee viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta.

Hankinta-asiakirjat tarjoavat tärkeää tietoa useille eri tahoille. Jotta hankintaprosessi olisi mahdollisimman läpinäkyvä, tulee sitä koskevien asiakirjojen olla jokaisen saatavilla. Tämä mahdollistaa hankintayksiköiden toiminnan lainmukaisuuden arvioinnin sekä hankintayksiköihin kohdistuvan kriittisen arvioinnin, joka koskee julkisten varojen hyödyntämistä. Intressi valvoa hankintayksikön toimintaa on kansalaisten lisäksi yrityksillä. Yritykset voivat valvoa hankinta-asiakirjojen julkisuuden ansiosta omaa etuaan osana julkista hankintaa.

Kaikki hankinta-asiakirjat eivät kuitenkaan ole julkisia. Hankinta-asiakirjojen julkisuutta voi rajoittaa asiakirjan salassapitoperuste. Tällöin hankinta-asiakirjasta ei anneta tietoa salassa pidettäviltä osin. Salassapitosäännökset ovat tarpeellisia, sillä niillä suojellaan yksityisiä etuja liialliselta julkisuudelta. Hankinta-asiakirjojen julkisuuden laajuus myös riippuu siitä, mikä taho haluaa saada tiedon hankinta-asiakirjasta. Tällöin merkityksellistä on se, kuuluuko tietoa pyytänyt taho yleisöjulkisuuden vai asianosaisjulkisuuden piiriin.

Tutkielmastani selviää, että hankinta-asiakirjojen julkisuuden sääntely ei ole kovinkaan selkeää. Julkisuuslain ollessa yleislaki, joka koskee viranomaisen asiakirjojen julkisuutta, ei vastaa kovinkaan hyvin hankinta-asiakirjojen julkisuuden ja salassapidon määrittelyn vaatimuksia. Julkisuuslain soveltamisen vaikeus saattaa täten vaarantaa salassa pidettävien tietojen salassapidon tai vastaavasti se voi rajoittaa liikaa asiakirjajulkisuutta. Hankinta-asiakirjojen julkisuuden sääntelyä tulisikin selventää pelkästään niitä koskevilla lainsäännöksillä.