Tarinoita paikannimien takaa. Tutkimus Ikkeläjärven ja Nummijärven kylien paikannimistöjen muutoksista

Abstract

ämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat Ikkeläjärven ja Nummijärven paikannimistöjen muutokset kahden vuosikymmenen välillä, paikkojen nimeämisperusteet ja syyt paikannimimuutoksiin. Maalaiskylissä paikannimet muuttuvat asutuksen ja kulttuurin tuomien muutosten myötä, jolloin osa paikannimistä katoaa. Kaikkia näiden kylien nimitietoja ei ole kerätty kirjallisesti ylös, jonka vuoksi paikannimet ovat vaarassa unohtua. Tutkielma on osittain sosio-onomastinen, mutta myös asutus- ja kulttuurihistoriallinen.

Tutkielman keskeiset käsitteet ovat säilynyt, kadonnut, muuttunut, vaihtunut ja uusi nimi. Näiden luokkien nimet jaetaan edelleen tilannimiksi, vesistönimiksi, maastonimiksi, viljelysnimiksi sekä rakennusten ja rakennelmien nimiksi. Nimilistat kerättiin kylien kahden eri vuosikymmenen kartoista, joista rajattiin toisiaan vastaavat alueet. Nimien jaottelu ryhmiin tapahtui aineiston avulla. Nimilistojen lisäksi tutkielmassa käytetään tukena kyläkirjoja sekä haastatteluita kylien vanhimmilta asukkailta. Nimiaineistossa on yhteensä 368 paikannimeä.

Ikkeläjärven ja Nummijärven paikannimistöissä on runsaasti eri tavoin muuttuneita nimiä. Ikkeläjärvellä on 43 säilynyttä paikannimeä ja Nummijärvellä 44. Paikannimien säilymiseen on vaikuttanut tilojen siirtyminen sukupolvelta seuraavalle. Kadonneita paikannimiä Ikkeläjärvellä on 12 ja Nummijärvellä 20. Paikannimien katoamiseen on vaikuttanut tilojen uudet, ulkopuoliset omistajat. Ikkeläjärvellä on 10 muuttunutta paikannimeä ja Nummijärvellä 3. Muuttuneisiin paikannimiin on vaikuttanut pääasiassa asukkaiden halu ilmaista omistajuuttaan tilaan selkeämmin. Ikkeläjärvellä on 4 vaihtunutta paikannimeä, kuten myös Nummijärvellä. Uusia paikannimiä on Ikkeläjärvellä 69 ja Nummijärvellä 62. Vaihtuneiden ja uusien nimien muotoutumiseen on vaikuttanut uusien tilojen ja huviloiden syntyminen molempiin kyliin.