Talousjohtamisen reformi: Talousjohtamisen käsitteellinen erittely ja Suomen 1990-luvun kunnallisen talousjohtamisreformin tulkinta

Abstract

Pyrkimys julkisen sektorin kattaviin uudistuksiin on kansainvälinen ilmiö. Kansainvälisesti julkisen hallinnon muutoksen ensisijaisena oikeutuksena on ollut huoli julkisen sektorin tuloksellisuuden lisäämises-tä. Suomen kunnallishallinto vastasi kansainvälisiin uudistuspaineisiin uudistamalla kunnallista lainsäädäntöä. Uusi kuntalaki tuli voimaan vuoden 1995 alusta. Kyseisellä lailla pyrittiin lisäämään kunnallishallinnon tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Tutkimuksen kohteena on talousjohtaminen ja sen uudistaminen eli reformoiminen. Työn tavoitteena on talousjohtamisen käsitteellisen erittelyn avulla tunnistaa talousjohtamiseen liittyvän uudistuskeskustelun ydinkysymykset ja tulkita suomalaista kunnallista talousjohtamisreformia. Tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat talousjohtaminen ja reformi. Tässä tutkimuksessa talousjohtamisella tarkoitetaan kunnan talousjohdon vastuulla olevaa budjetointia, kirjanpitoa ja talouden valvontaa. Reformilla puolestaan tarkoitetaan tietoisesti aikaansaatua yhteiskunnallista muutosta.

Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena dokumenttianalyysin avulla. Työn empiirinen osuus toteutetaan talousjohtamista koskevan empiirisen esimerkin avulla, jota analysoidaan ja tulkitaan käsitteellisen erittelyn pohjalta. Empiiriseen tarkasteluun on valittu vuoden 1997 alusta voimaanastunut Suo-men kuntalain uudistukseen sisältynyt talousjohtamisen reformi. Deskription ja analyysin aineistona ovat lainvalmisteluasiakirjat, tieteelliset artikkelit, kirjallisuus sekä aikaisemmat tutkimukset.

Talousjohtamisreformin päätarkoituksena on ollut tuloksellisuuden lisääminen kuntien toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan nostaa esiin tiettyjä ominaisuuksia, joihin uudistuksella on pyritty vaikuttamaan. Talousjohtamisen uudistamisella on selvästi pyritty lisäämään kunnallisen toiminnan julkista luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Talousjohtamisen uudistamiseen liittyy myös pyrkimys mahdollistaa talousyksiköiden keskinäinen vertailtavuus. Tuloksellisuutta on puolestaan pyritty lisäämään kunnallisen toiminnan taloudellisuutta ja kustannustietoisuutta korostamalla. Toiminnan tuottavuus ja tehokkuus ovat nousseet avainasemaan myös kunnallisessa toiminnassa.

Talousjohtamisreformi on muuttanut kunnallisen talousjohtamisen luonnetta. Kunnallisessa talousjohtamisessa on omaksuttu yksityisen sektorin talousjohtamisen periaatteita, josta johtuen kunnallinen talousjohtaminen on lähentynyt yksityisen sektorin talousjohtamista. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kunnallisen talousjohtamisen kehittämisen pääasiallisena mallina käytetään yksityisen sektorin talousjohtamisen periaatteita ja käytäntöjä. Kyse on kahdesta (kuntasektori versus yksityinen sektori) täysin erilaisen perustan omaavasta sektorista: yhteiskunnallista tarkoitusta toteuttavasta, verorahoitukseen pe-rustuvasta palveluiden tuottamisesta ja mahdollisimman hyvän tuloksen tekemiseen tähtäävästä yritystoiminnasta. Tutkimuksen perusteella herää jatkokysymys siitä, onko kunnallisen toiminnan muokkaaminen yksityisen sektorin malliin perustuen tarkoituksenmukaista.