Opinto- ja vuorotteluvapaat urakehityksen näkökulmasta - Arvolähtöinen aikalisä työuralla

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat opinto- ja vuorotteluvapaiden käyttöön sekä vapaiden jälkeistä urakehitystä. Tarkastelunäkökulmana oli mahdollinen muutos työssä, urakehityksessä tai omassa suhtautumisessa työhön. Työstä poissaolojaksoja tarkasteltiin haastateltavien omien kokemusten kautta arvioimalla sitä, vastasiko vapaajakso odotuksia. Yksi tarkastelunäkökulma oli sukupuoli. Tehtävänä oli selvittää, ilmenikö sukupuolten välisiä eroja vapaalle hakeutumisen syissä tai urakehityksessä sekä ennen vapaata, että sen jälkeen.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui motivaatio- ja urateorioista. Motivaatioteorioista käytettiin sekä klassikkoteorioita että uudempia teorioita. Klassikkoteorioista käytettiin Maslowin tarvehierarkiaa ja Herzbergin motivaatio-hygieniateoriaa. Uudempaan viitekehykseen perustuva tutkimus tehtiin modernin motivaatiokäsityksen sekä sisäisen ja ulkoisen motivaation tarkastelunäkökulmasta. Tasoa, jolla motivoituminen tapahtui tarkasteltiin NLP:hen (Neuro-Linquistic Programming) perustuvien Robert Diltsin loogisten tasojen kautta. Urateorioihin pohjautuva viitekehys rakentui uravaihemallista, sidotuista ja vapaista urista, P-organisaatiosta sekä Bostonin tuoteportfoliomallista johdetusta henkilöstöportfoliosta. Tutkimuksessa huomioitiin myös subjektiivinen, objektiivinen ja organisatorinen uratulkinta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se tehtiin teemahaastatteluna. Analysointimenetelmänä oli sisällönanalyysi.

Yksi tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista on osaamisen johtamiseen liittyvät haasteet. Tutkimustulos osoittaa, että työntekijöillä on paljon käyttämätöntä kapasiteettia, jonka käytön esteenä voi olla esimies, johto, työtoveri tai raskas organisaatiorakenne. Opinto- ja vuorotteluvapaat ovat erittäin positiivisia kokemuksia ja johtavat usein suuriin muutoksiin työurassa vapaan jälkeen. Pieniäkin muutoksia tapahtuu vapaiden jälkeen ja voidaan päätellä, että poissaolojaksojen jälkeen tapahtuu aina muutosta. Sukupuolten välisiä eroja ilmenee erityisesti opintovapaiden jälkeen. Naisten tavoite on uralla eteneminen opintojen jälkeen ja he hakevat opintojen myötä myös parempaa ansiotasoa. Miehet eivät pidä etenemistä yhtä tärkeänä kuin naiset ja ovat naisia tyytyväisempiä palkkaansa jo ennen vapaata. Arvot ovat keskeisin syy vapaille lähtöön sekä miehillä että naisilla. Arvojen lisäksi oma identiteetti ja minäkuva kannustavat vapaiden käyttöön.