Perhepalveluiden kehittäminen Pohjanmaalla: Asiakkaiden näkemyksiä perhepalveluiden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista

Abstract

Perhepalvelut ovat Suomessa murroksessa. Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelman tavoitteena on ollut uudistaa perhepalveluita siten, että palvelut ovat hyvin saatavilla, oikea-aikaisia ja perhelähtöisiä. (STM 2016.) Perhepalveluita käyttää suuri väestöryhmä, jonka vuoksi perhepalveluiden yhdenmukaistaminen valtakunnallisesti on tärkeää. Perheet haluavat myös olla vaikuttamassa käyttämiinsä palveluihin. LAPE-muutosohjelman tavoitteena on lisätä perheiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta (STM 2019a).

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää asiakkaiden näkemyksiä perhepalveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeista Pohjanmaan alueella. Tutkimuksella on haluttu tutkia, mihin palveluihin käyttäjät ovat tyytyväisiä, ja missä palveluissa havaitaan kehittämistarpeita. Tutkimuksella on lisäksi tarkoitus selvittää, kokevatko perhepalveluiden käyttäjät, että he voivat vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Tutkimusongelmaksi valikoitui seuraavat ongelmat: Mitä ovat perhepalvelut? Millainen mahdollisuus käyttäjillä on vaikuttaa perhepalveluiden kehittämiseen? Millaisia perhepalveluiden kehittämistarpeita havaitaan Pohjanmaan alueella?

Tutkimuksen aineisto on kerätty Pohjanmaan LAPE-hankkeen teettämän kyselyn avulla. Pohjanmaan LAPE-hanke teetti laajan sähköisen kyselyn perhepalveluiden käyttäjille syksyllä 2018. Tähän pro gradu -tutkielmaan valikoitui rajattu osa kyselyvastauksista, ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään palveluiden ja perhepalveluiden käsitettä osana yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä on tarkasteltu perhepalveluiden järjestämisen periaatteita Suomessa sekä vaikuttamisen ja osallisuuden kysymyksiä perhepalveluissa.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että perhepalveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä Pohjanmaan alueella. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat neuvolaan, kouluun ja varhaiskasvatukseen. Keskeisemmiksi haasteiksi nousi perhepalveluiden saatavuuden turvaaminen lähipalveluna, nuorten palvelutarpeiden parempi huomioiminen sekä kaksikielisyyden hyödyntäminen päivähoidossa. Tuloksissa ilmeni, että perhepalveluiden käyttäjät haluavat olla enemmän vaikuttamassa palveluiden kehittämiseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida ja kehittää perhepalveluita Pohjanmaan alueella