Pitkäaikaistyöttömyys kompleksisena ilmiönä

Abstract

Pitkäaikaistyöttömyyden nähdään olevan ajankohtainen yhteiskunnallinen haaste nykyhetken Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa Suomessa ja yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli yli 26% enemmän kuin vuosi sitten. Suomessa pitkäaikaistyöttömien määrä on 2,5% koko maan työvoimasta, joka on Euroopan Unionin keskiarvoa (1,9%) korkeammalla tasolla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä tuomaan ajankohtaista ja relevanttia tietoa pitkäaikaistyöttömyyden syistä ja seurauksista sekä tarkastella ilmiötä kompleksisuuden näkökulmasta. Metodina tutkimuksessa käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineiston muodosti yhteensä 15:sta vertaisarvioidusta suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimusartikkelista.

Tutkimuksen tuloksena pitkäaikaistyöttömyyden yksilöllisiksi syiksi havaittiin ikääntymisen, alhaisen koulutustason ja vähäisen osaamisen sekä työpaikkojen löytämisen haasteet, työnhakuosaamisen ja -motivaation puutteet sekä taloudelliset esteet. Pitkäaikaistyöttömyyden on myös havaittu vaikuttavan negatiivisesti yksilöiden elämäntyytyväisyyteen ja onnellisuuden kokemuksiin. Yhteiskunnan rakenteissa pitkäaikaistyöttömien työnsaannin rajoittavina tekijöinä havaittiin olevan laman, korkean työttömyysasteen ja ikäsyrjinnän. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikaistyöttömien oma aktiivisuus ei ainoastaan takaa työllistymistä vaan yhteiskunnalliset rakenteet ja vaikea työmarkkinatilanne nähdään vaikuttavan aktiivisuuteen ja työnhakuhaluttomuuteen keskeisesti.

Tutkimuksessa havaittiin, että Suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä 87 %:lla on yksi tai useampi työttömyyden este, jotka ovat monimutkaisia ja toisiinsa kietoutuneita. Kouluttautuminen, työelämään kiinnittyminen sekä aikaisemman elämän ongelmat nähtiin kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäytyy pirullisena ongelma. Kohtaanto-ongelma voidaan nähdä paradoksaalisena ja pirullisena ongelmana, jossa yhtäaikaisesti vaikuttavat niin pula työstä kuin pula työvoimasta. Kohtaanto-ongelman havaittiin johtavan suuren joukon pitkäaikaistyöttömyyteen, mikäli siihen ei puututa tehokkailla koulutuspolitiikoilla.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta pitkäaikaistyöttömyydellä olevan useita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia syitä ja seurauksia. Se voidaan nähdä kompleksisena ilmiönä, joka koostuu monista yhteen kietoutuneista ilmiöistä. Pitkäaikaistyöttömyydellä havaittiin myös olevan monia pirulliselle ongelmalle tyypillisiä piirteitä. Useampi tutkimus osoittaa, että työttömyyteen varhaiseen puuttumiseen panostaminen ehkäisee pitkäaikaistyöttömyyden syntyä ja pitkittyneen työttömyyden ehkäisy parantaa henkilön työllistymismahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömyyden nähdään olevan ajankohtainen yhteiskunnallinen haaste nykyhetken Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa Suomessa ja yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli yli 26% enemmän kuin vuosi sitten. Suomessa pitkäaikaistyöttömien määrä on 2,5% koko maan työvoimasta, joka on Euroopan Unionin keskiarvoa (1,9%) korkeammalla tasolla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä tuomaan ajankohtaista ja relevanttia tietoa pitkäaikaistyöttömyyden syistä ja seurauksista sekä tarkastella ilmiötä kompleksisuuden näkökulmasta. Metodina tutkimuksessa käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineiston muodosti yhteensä 15:sta vertaisarvioidusta suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimusartikkelista.

Tutkimuksen tuloksena pitkäaikaistyöttömyyden yksilöllisiksi syiksi havaittiin ikääntymisen, alhaisen koulutustason ja vähäisen osaamisen sekä työpaikkojen löytämisen haasteet, työnhakuosaamisen ja -motivaation puutteet sekä taloudelliset esteet. Pitkäaikaistyöttömyyden on myös havaittu vaikuttavan negatiivisesti yksilöiden elämäntyytyväisyyteen ja onnellisuuden kokemuksiin. Yhteiskunnan rakenteissa pitkäaikaistyöttömien työnsaannin rajoittavina tekijöinä havaittiin olevan laman, korkean työttömyysasteen ja ikäsyrjinnän. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikaistyöttömien oma aktiivisuus ei ainoastaan takaa työllistymistä vaan yhteiskunnalliset rakenteet ja vaikea työmarkkinatilanne nähdään vaikuttavan aktiivisuuteen ja työnhakuhaluttomuuteen keskeisesti.

Tutkimuksessa havaittiin, että Suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä 87 %:lla on yksi tai useampi työttömyyden este, jotka ovat monimutkaisia ja toisiinsa kietoutuneita. Kouluttautuminen, työelämään kiinnittyminen sekä aikaisemman elämän ongelmat nähtiin kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäytyy pirullisena ongelma. Kohtaanto-ongelma voidaan nähdä paradoksaalisena ja pirullisena ongelmana, jossa yhtäaikaisesti vaikuttavat niin pula työstä kuin pula työvoimasta. Kohtaanto-ongelman havaittiin johtavan suuren joukon pitkäaikaistyöttömyyteen, mikäli siihen ei puututa tehokkailla koulutuspolitiikoilla.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta pitkäaikaistyöttömyydellä olevan useita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia syitä ja seurauksia. Se voidaan nähdä kompleksisena ilmiönä, joka koostuu monista yhteen kietoutuneista ilmiöistä. Pitkäaikaistyöttömyydellä havaittiin myös olevan monia pirulliselle ongelmalle tyypillisiä piirteitä. Useampi tutkimus osoittaa, että työttömyyteen varhaiseen puuttumiseen panostaminen ehkäisee pitkäaikaistyöttömyyden syntyä ja pitkittyneen työttömyyden ehkäisy parantaa henkilön työllistymismahdollisuuksia.