Budjettivajeen ja vaihtotaseen vajeen yhteys Suomessa

Abstract

Budjettivajeen ja vaihtotaseen vajeen välisestä suhteesta nousee esiin neljä testattavaa hypoteesia. Perinteinen näkemys on, että budjettivaje johtaa vaihtotaseen vajeeseen joko valuuttakurssin vahvistumisen tai korkeampien hintojen kautta. Ricardolaisen teorian mukaan budjettivaje saa valtion intertemporaalisen budjettirajoitteen tuntevan yksityisen sektorin alentamaan kulutusta, jolloin kokonaiskysyntä ja sitä kautta vaihtotase eivät muutu. Kolmas hypoteesi perustuu siihen, että kotimaisen säästämisen ja kotimaisten investointien oletetaan olevan erittäin korreloituneita, mikä johtaa vajeiden liikkumiseen samansuuntaisesti. Neljäs hypoteesi on, että heikkenevä vaihtotase johtaa valtion budjetin alijäämään, kun verotulot alenevat tai valtio harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa saadakseen vaihtotaseen paranemaan.

Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten Suomen kulloinkin voimassa ollut valuuttakurssijärjestelmä on ollut yhteydessä Granger-kausaalisuuteen budjettivajeen ja vaihtotaseen välillä ajanjaksona 1975–2010. Käytännössä Suomessa on ollut kiinteät kurssit vuodesta 1975 vuoden 1992 syksyyn, jolloin markka päästettiin kellumaan. Lyhyen kellunnan jälkeen markka sidottiin Saksan markkaan ja sitten euroon, joka on kelluva valuutta. Aineisto on jaettu empiirisessä tutkimuksessa osiin sen mukaan, mikä valuuttakurssijärjestelmä Suomessa on ollut käytössä. Tutkielman tuloksia peilataan myös Suomen 1990-luvun alun lamaan, jolla on mahdollisesti ollut vaikutusta budjettivajeen ja vaihtotaseen vajeen väliseen suhteeseen.

Tutkielman tulokset ovat linjassa niiden aiempien tutkimusten kanssa, jotka tukevat kaksoisvaje-hypoteesia Suomen kohdalla. Koko ajanjaksolla kausaalisuutta vajeiden välillä ei ollut, ja vuosien 1992–1998 kohdalla saatiin heikkoja tuloksia kausaalisuudesta. Tämä johtunee 1990-luvulla tapahtuneesta talousmurroksesta. Valuuttakurssijärjestelmä ei tulosten mukaan vaikuta budjettivajeen ja vaihtotaseen vajeen suoraan yhteyteen. Valuuttakurssijärjestelmällä on kuitenkin vaikutusta siihen, miten finanssipolitiikka välittyy vaihtotaseeseen.