Succeeding in strategic AI adoption: Role of analyzing organizational and technological readiness

Abstract

Artificial intelligence is a complex set of technologies which are developing fast and have created enormous possibilities for businesses. This is why organizations have become interested in how AI could help them. Because AI is new for many organizations, and due to its fast development, many organizations adopting AI are not achieving their set goals for adoption. The current literature on AI is however more focused on how AI is affecting organizations, its performance, business, and processes, but also on studying the success factors, barriers, and performance advantages of AI. Some studies on the area have found out that the results of AI adoption are connected to the organizational and technological readiness to adopt AI. Yet, there are only a little research on the actual process and the assessment of organizational readiness for adopting AI. Current research on this specific area shows that many organizations failing in AI adoption are lacking strategy. Based on the existing literature a framework was developed to analyze organizations AI readiness. The purpose of this thesis is to study organizations' readiness factors for the strategic adoption of artificial intelligence. By recognizing these readiness factors organizations can evaluate their current level of readiness in terms of the technology that is being adopted, and develop it in order to reach the set strategic goals with AI. This empirical study was carried out with qualitative methods. Data was collected by conducting six semi structured interviews with people from different organizational levels within two case organizations. The analysis was conducted by first analyzing each case company separately in relation to the themes used in the interview structure. Then a cross-case analysis was conducted to see which readiness factors have risen in the cases individually, which readiness factors are common between the cases and which factors differ. The findings show that the developed model was suitable for analyzing organizational AI readiness. Findings also support strategy’s relevance and support for other readiness factors. AI is argued to be a complex technology that requires decision makers to understand the technology in order to align their readiness to the AI model being adopted. The established theory in this research area got support from the findings of this thesis. Furthermore, this study also broadened the current theory by arguing the strategy’s relevance for AI readiness, and by developing the AI readiness framework. Decision makers need to understand their organization’s AI readiness factors in relation to their plans and goals for AI adoption. Their strategy needs to support the purpose of AI adoption, and by analyzing and developing their current AI readiness, organizations are able to have better chance in achieving their goals for AI adoption.

Tekoäly on monimutkainen joukko teknologioita, jotka kehittyvät nopeasti ja ovat lu-oneet valtavia mahdollisuuksia yrityksille. Tämän vuoksi organisaatiot ovat ki-innostuneet siitä, miten tekoäly voisi auttaa niitä. Koska tekoäly on monille organ-isaatioille uusi asia, ja sen nopean kehityksen vuoksi monet tekoälyä käyttävät organ-isaatiot eivät saavuta asetettuja tavoitteitaan omaksumiselle. Nykyinen tekoälyä käsit-televä kirjallisuus keskittyy kuitenkin enemmän siihen, miten tekoäly vaikuttaa organ-isaatioihin, sen suorituskykyyn, liiketoimintaan ja prosesseihin, mutta myös tekoälyn menestystekijöiden, esteiden ja suorituskykyetujen tutkimiseen. Joissakin alueen tutkimuksissa on havaittu, että tekoälyn omaksumisen tulokset ovatliittyy organisato-riseen ja teknologiseen valmiuteen omaksua tekoäly. Silti on vain yksivähän tutkimusta varsinaisesta prosessista ja arvio organisaation valmiudesta omaksuaTekoäly. Tämän nimenomaisen alueen nykyinen tutkimus osoittaa, että monet organisaatiot epäonnis-tuvat tekoälyn omaksumisessaStrategia puuttuu. Olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta kehitettiin kehys organisaatioiden tekoälyvalmiuden analysoimiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia organisaatioiden valmiustekijöitä tekoälyn strategiseen omaksumiseen. Tunnistamalla nämä valmiustekijät organisaatiot voivat arvioida nykyistä valmiustasoaan omaksuttavan teknologian suhteen, ja kehittää sitä saavuttaakseen asetetut strategiset tavoitteet tekoälyn avulla. Tämä empiirinen tutki-mus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Tietoja kerättiin tekemällä kuusi puolistrukturoitua haastattelua eri organisaatiotasoilta kahden tapausorganisaation sisällä. Analyysi tehtiin analysoimalla ensin jokainen tapausyritys erikseen suhteessa haastattelurakenteessa käytettyihin teemoihin. Tämän jälkeen tehtiin ristikkäisanalyysi, jossa selvitettiin, mitkä valmiustekijät ovat yksittäisissä tapauksissa nousseet, mitkä valmiustekijät ovat yhteisiä tapausten välillä ja mitkä tekijät eroavat toisistaan. Tulokset osoittavat, että kehitetty malli soveltui organisaation tekoälyvalmiuden analysointiin. Löydökset tukevat myös strategian relevanssia ja muiden valmiustekijöiden tukemista. Tekoälyn väitetään olevan monimutkainen teknologia, joka vaatii päättäjiltä ymmär-rystä teknologiasta, jotta he voivat sovittaa valmiutensa omaksuttavaan tekoälymalliin. Tämän tutkimusalueen vakiintunut teoria sai tukea tämän opinnäytetyön tuloksista. Lisäksi tutkimus laajensi nykyistä teoriaa väittämällä strategian merkitystä tekoälyvalmiudelle ja kehittämällä tekoälyvalmiuskehystä. Päätöksentekijöiden on ymmärrettävä organisaationsa tekoälyvalmiustekijät suhteessa suunnitelmiinsa ja tavoitteisiinsa tekoälyn omaksumisessa. Heidän strategiansa tulee tukea tekoälyn käyt-töönoton tarkoitusta, ja analysoimalla ja kehittämällä nykyistä tekoälyvalmiuttaan or-ganisaatioilla on paremmat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteensa tekoälyn omak-sumisessa.